Blogit

11 TYÖTÖNTÄ JOKAISTA YKSINKERTAISTA TYÖTÄ KOHTAAN

Vahvasta työtilanteesta huolimatta, osoittaa työvoimatoimiston viimeisin ennuste sitä, että tulee olemaan aina vain vaikeampaa matalan oppimäärän omaamille työmarkkinoille. Jo tänä päivänä on yksinkertaisten töiden puute suuri. Lokakuussa oli lukumäärä, ilman keskikoulun oppimäärää olevista työnhakijoista, 11 kertaa suurempi kuin yksinkertaisten töiden lukumäärä.

Viime viikolla julkaisi työvoimatoimisto ennusteensa vuosille 2017 ja 2018. Hyvä uutinen siinä on, että työtilanne tulee olemaan vahva, mutta samaan aikaan todetaan se, että kahtia jakautuminen tulee olemaan aina vain suurempi probleema. Monissa ammateissa, usein miten ammateissa missä vaatimuksena on vähintäänkin keskikoulu, on kysyntä työvoimasta niin paljon suuri, että niistä on noussut jo työvoimapula. Muissa ammateissa ✗on probleema vastoin piti. On olemassa monia työttömiä, mutta vähän töitä, jotka soveltuisivat heidän työkokemukseensa. Useimmin kysymys on yksinkertaisista töistä. Yhdellä kolmasosalla kaikista, jotka ovat kirjautuneet työvoimatoimistoon, puuttuu keskikoulun oppimäärä ja kummankin osan ja lukumäärän odotetaan lisääntyvän voimakkaasti tulevina vuosina.

Enemmän työttömiä kuin vapaita työpaikkoja.

Siitäkin huolimatta, että ennätysmäärä vapaita työpaikkoja on ilmoitettu työvoimatoimistolle viime kuukausina, vaatii enemmistö työpaikoista vähintään keskikouluoppimäärän. Ainoastaan kuusi prosenttia vapaista työpaikoista lokakuussa kuului ryhmään, ammatti vaatimuksella lyhyempi oppimäärä tai käytäntö, ja kilpailu yksinkertaisista työpaikoista on kova. Jokaista vapaata yksinkertaista työpaikkaa kohti on 11 työtöntä noilla vaatimuksilla. Työpaikoille, missä vaaditaan keskikoulun oppimäärä, sijoittuu 1,6 työtöntä avointa työpaikkaa kohti ja työpaikkoihin, missä vaaditaan keskikoulun jälkeiset opinnot vaatimuksena, oli 1,2 avoimesti työtöntä yhtä vapaata työpaikkaa kohtaan.

111 000 työpaikka liian vähän.

Työpaikka-alijäämä alhaisesti koulutetuille on se, että yhteiskunnallinen probleema tulee esille, kun katsotaan henkilölukumäärää joita se koskettaa. Lokakuussa oli 122 000 henkilöä vailla keskikouluoppimäärää kirjautuneen sisään työvoimatoimistoon, mutta oli olemassa vain 11 000 vapaata yksinkertaista työpaikkaa. Ero, lukumäärässä työttömiä työnhakijoita ja tarjottavilla työpaikoilla, oli 111 000 työpaikkaa. Kun taas keskikoulun ja keskikoulun jälkeisen koulutuksen saaneilla oli työalijäämä alempi kuin 53 500 ja toisella 16 000 työpaikkaa.

Siitäkin huolimatta, että aina tulee olemaan tietty määrä työttömiä ( myöskin täystyöllistyksen aikana tulee olemaan henkilöitä, jotka muuttavat, sanoutuvat irti testatakseen jotakin muuta, jne. jne) osoittavat numerot sen, missä työalijäämän on kaikkein korkein. Soveltuvuusproblematiikka on suuri alhaisesti koulutetuille se takia koska, ne avoimien töiden kompetenssivaatimukset soveltuvat huonosti yhteen työtä hakevien kompetenssien kanssa. Samassa tahdissa sille, että työnhakijoiden lukumäärä ilman keskikoulua lisääntyy niin, tulee kilpailu niistä yksikertaisista työpaikoista kovenemaan. Jo tänä päivänä voimme nähdä kahtia jakautuneet työmarkkinat, missä yksinkertaiset työt on vaikeasti saatavilla.

Ekonomi fakta

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa