Blogit

430 miljoonaa maahanmuuttajaa voidaan sijoittaa ruotsiin EU-rahoitteisen raportin mukaan

Euroopan komission vuonna 2010 tilaama raportti tarkasteli pakollisen kiintiöjärjestelmän kestävyyttä – samaa järjestelmää, mitä Stefan Löfven myöhemmin yritti ajaa läpi EU:ssa. Raportissa kuvaillaan useita skenaarioita siitä, mihin maahanmuuttajia voidaan sijoittaa nykyisen väestötiheyden perusteella. Ruotsissa ja suomessa, jossa on Euroopan alhaisin väestötiheys neliökilometriä kohden, on sen mukaan ”asukaskapasiteettia” reilulle 441 miljoonalle ja Suomen osalta 333 miljoonalle asukkaalle, raportin mukaan.

Nya Dagbladet on äskettäin havainnut vähemmän tunnetun raportin, jonka Euroopan komissionin johto, siäiselle liiketoimille, on tilannut heinäkuussa 2010. Englannin kielinen raportti, jonka nimi on ”Study on the feasibility of establishhing a mechanism for the relocation of beneficiaries of the international protection” ja joka on luettavissa seuraavasta linkistä, joka perustuu suurelta osin Euroopan komission ja jäsenvaltioiden maahanmuuttovirastoiden käynnistämiin korkean tason lähteiden haastatteluihin.

Raportissa tarkastellaan kahta eri vaihtoehtoa maahanmuuttajien uudelleenjaossa EU-maiden välillä. Ensimmäinen vaihtoehto edellyttää pakkokeinoa, joka jakaa maahanmuuttajat automaattisesti useiden kriteerien perusteella. Kriteerien joukossa on olemassa jo oleva väestö, väestötiheys ja BKT per capita. Toisessa vaihtoehdossa siirto edellyttää vastaanottavan jäsenvaltion hyväksyntää.

Kuten tiedämme, tuli tästä ensimmäisestä vaihtoehdosta se, minkä takana EU-komissioni sekä Stefan Löfven seisovat. Jo useiden vuosien ajan, ovat he yrittäneet panna täytäntöön pakollisia siirtokiintiöitä koko unionissa. Saman aikaisesti, ruotsissa käydyissä poliittisissa keskusteluissa, he ilmoittivat, että tällainen järjestelmä helpottaisi ruotsin osalta maahanmuuttotaakkaa – koska entistä enemmän saapuneita maahanmuuttajia voitaisiin siirtää muihin EU-maihin. Tämä väite perustui kuitenkin ainoastaan arvailuihin siitä, kuinka kriteerit, jotka päättivät jokaisen yksittäisen maan määrät, toimisivat – samaan aikaan, jolloin niistä ei koskaan oltu saatu valmiiksi.

Järjestelmän perustana oleva raportti kuitenkin valottaa sitä, mitä tällainen systeemi tulisi tarkoittamaan ruotsille.

Raportin liitteessä (taulukko 9) kuvaillaan esimerkiksi sitä, minkä väestönlisäyksen jokainen jäsenvaltio pystyisi kestämään, jos tavoitteena olisi saavuttaa väestöntiheys 200 henkilöä neliökilometriä kohden. Ruotsin osalle tarkoittaisi se reilua 70:tä miljoonaa maahanmuuttajaa, kun taas Suomi tulisi selviämään ainoastaan 57:llä miljoonalla. Taulukon alaviitteessä kirjoittavat raportin laatijat avoimesti, että väestötiheyttä tulisi käyttää kriteerinä, joka vaikuttaisi maahanmuuttokiintiöön jokaisen maan osalta.

Enemmän extreemisemässä skenaariossa (taulukko 12), ennustetaan EU:n kokonaisväestön kasvun olevan yli 3,8 miljardia asukasta, joka perustuu asukastiheyteen 1000 henkilöä neliökilometriä kohden. Sellaisessa skenaariossa tulisi Ruotsi saamaan reilut 431 miljoonaa uutta asukasta.

EU-komission rahoittaman raportin takana on pieni konsulttiyritys Eurasylum sekä Ramboll. Kun taas Raboll on suuri monikansallinen yhtiö, joka keskittyy ensisijaisesti tekniseen konsultointiin, koostuu Euraslym vain muutamasta työntekijästä. Kotisivullaan toimisto, joka on sijoittunut Isoon-Britanniaan kirjoitta, että Euraslum tarjoaa ainoastaan neuvojaan yksinomaan maahanmuuton alalla ja keskittyy pääasiassa EU:n toimielimiin, EU-komissioniin sekä viranomaisiin.

”Henkilökuntaamme kuuluu entisiä ylimmän johdon virkamiehiä, kokeneita tutkijoita ja eri kansallisuuksia edustavia erikoistuneita konsultteja”, voidaan lukea heidän kotisivultaan.

Raporttissa myöntävät raportinkirjoittajat (sivulla 81), että nykyinen väestö ei hyväksy vapaaehtoisesti maahanmuuttajien sijoittamista pakollisina maahanmuuttajakiintiöinä ja ehdottaa ratkaisua siihen:


Käännös: ”Ehdotus” uudelleensijoittamismekanismi tulee aluksi aloittaa alhaisilla määrillä siksi, että sisällytetään siihen sopivasti solidaarisuuden tunnetta, jolloin ihmiset sitten pikku hiljaa tottuvat tähän ilmaisuun tuesta, toisille jäsenvaltioille”.

Kiitos siitä tiukasta yhtenäisestä vastustuksesta, etupäässä itäeurooppalaisilta EU-jäsenmailta, on Stefan Löfenin ja EU-komissionin pyrkimykset pakollisten maahanmuuttokiintiöiden käyttöönotosta EU-maissa, epäonnistuneet. Toki kysymys voi tulla ajankohtaiseksi jälleen tulevan globaalin maahanmuuttosopimuksen valossa, jonka Euroopan komissio yrittää pakottaa EU-maat allekirjoittamaan ja, jonka ruotsin hallitus aikoo allekirjoittaa 10 – 11 joulukuuta Marokossa.

Samnytt

Shares

Tietoa julkaisijasta

Markku Lindström

Olen ruotsissa asuva, realisesti ajatteleva, isänmaallisesti asioita tarkkaileva kirjoittaja. En ole rasisti enkä myöskään nazisti. Tarkkailen ja tutkailen mitä maailmalla tapahtuu, joista sitten etupäässä käännän kirjoitukset ja uutiset alkuperäisessä muodossaan. Linkit löytyvät jokaiseen käännettyyn uutisjuttuun.

Kansalaisen verkkokauppa