Blogit

Alain de Benoist ja Amerikan miehittämä Eurooppa

Alain de Benoist. Kuva Ferenc Almássy.

Ranskalainen filosofi ja kirjailija Alain de Benoist sanoo haastattelussa, että Eurooppa on ”miehitetty alue”. Benoistin mukaan voitaisiin myös puhua ”kolonisaatiosta”, sillä eurooppalaisista on angloamerikkalaisen pehmeän vallankäytön myötä tehty juurettomia kuluttajia, jotka eivät oikeastaan ole enää omien isänmaidensa kansalaisia.

”Ainoa suvereeniuden muoto, jonka liberalismi tunnistaa, on yksilön suvereenius, jossa ihminen on pelkistynyt taloudellisia valintoja tekeväksi homo economicukseksi. Kansat, valtiot ja kulttuurit ovat vain yksilöiden keräytymiä, jotka on alistettu sopimuksille ja markkinoiden suhdanteille”, toteaa Benoist.

Kysyttäessä, mitä mieltä Benoist on amerikkalaisen suurlähettilään kirjoittamasta kiristyskirjeestä saksalaisille yhtiöille, jotka ovat mukana rakentamassa venäläistä Nord Stream 2-maakaasuputkea, Benoist sanoo sen, minkä jo tiedämme: ”amerikkalaiset tuntevat olevansa vahvoilla, koska eurooppalaiset ovat heikkoja”. Benoistin mielestä Euroopan unioni ei ole eurooppalainen voima, vaan ainoastaan eurooppalainen ”markkinapaikka”. Näillä markkinoilla amerikkalaisilla on huomattava vipuvoima. Washington puolustaa omia etujaan ja vaatii osallistumaan Yhdysvaltojen eri valtioita vastaan suunnattuun pakotepolitiikkaan Euroopan etujen vastaisesti.

Kyseessä on myös eräänlainen ”Tukholman syndrooma”, jossa miehitetty vaatii lisää miehitystä. Euroopassa on kansallismielisiä, joille ”vapaa Eurooppa” on kuin Yhdysvaltojen ja sotilasliitto Naton lieassa uskollisesti elävä Viro. ”Me tiedämme esimerkkejä orjista, jotka rakastavat kahleitaan”, sanoo Benoist. ”Mitä tulee Yhdysvaltoihin, eurooppalaiset tyytyvät amerikkalaiseen ylivaltaan ja tekevät yhteistyötä, koska heidän ajatuksensa, viitekehyksensä ja arvonsa on kolonisoitu merentakaisilla vaikutteilla ja muoti-ilmiöillä. Siitä eteenpäin, he ovat voineet ajatella ainoastaan vallitsevan ideologian mukaisesti, mikä on aina valtaapitävän luokan ideologiaa.”

Benoistilla ei ole hyvää sanottavaa Ranskan tilanteestakaan. ”Ranskalaisen suverenismin paras ja tunnetuin esimerkki oli kenraali Charles de Gaulle, joka on tänä päivänä pelkkä muisto. Ranska ei ole säästynyt suvereniteetin eroosiolta, mikä on seurausta liberalistis-kapitalistisesta globalisaatiosta. Kansallisvaltioilta on viety poliittinen, taloudellinen ja jopa sotilaallinen itsemääräämisoikeus. Carl Schmitt on aivan oikein todennut, että se joka päättää, on suvereeni.”

Kuka sitten päättää asioista tänä päivänä? Benoistin mielestä rahoitusmarkkinat määräävät ja päätökset tehdään talouselämän ehdoilla. ”Liberaalit transatlanttiset arvot” vaikuttavat elämään kaikkialla Euroopassa. Tietoverkot, viihdeteollisuus, ja ”internet-jätit”, kuten Google, Apple, Facebook ja Amazon, ovat levittäytyneet kaikkialle. Yleisemmin voidaan sanoa, että mielentiloja voidaan selittää eksistentiaalisten markkereiden katoamisella, jonka on aiheuttanut pääoman logiikka. Kapitalismi pohjautuu moraalittomuuden logiikkaan (hybrikseen) ja ajatukseen äärettömyydestä. ”Tämän takia on tärkeää poistaa kaikki kulttuuriset, poliittiset ja sosiaaliset esteet, jotka hidastavat markkinoiden aggressiivista, globaalia leviämistä. Tämä johtaa meidät järjestelmään, jossa millään ei ole enää arvoa, mutta jossa kaikella on hintansa”, Benoist kuittaa.

Amerikkalaisella hegemonialla on psykologis-kulttuuriset vaikutuksensa, eivätkä ne ole Benoistin mielestä hyviä. ”Yhdysvallat on kapitalistisen järjestelmän keskeinen vektori, mutta se ei ole sen keskus”, Benoist väittää. Tällaisella järjestelmällä ei ole keskusta, ja niinpä Benoistista on merkityksetöntä kysyä ”kuka on vastuussa”. Karl Marx puhui aivan oikein ”automatiikasta”. Tämän hegemonian seurauksia ovat usko kehitykseen, usko niin sanottuihin ”ihmisoikeuksiin”, ja usko siihen, että markkinoiden arvot ovat tärkeitä. Tähän voidaan lisätä vielä sellaisten amerikkalaista alkuperää olevien ajatusten, kuin poliittisen korrektiuden ja sukupuoliteorian, Eurooppaa vahingoittava vaikutus.”

Entä sitten ”Euroopan unioni”, onko se edes eurooppalainen konstruktio, vai ainoastaan ”transatlanttinen”? Benoistin mielestä vikaan mentiin jo siinä, että EU:n poliittiset ja taloudelliset horisontit rajattiin liberaaliin demokratiaan, kapitalismin logiikkaan ja ihmisoikeusideologiaan. Kylmän sodan aikana, eurooppalainen kommunismin vastaisuus linkittyi amerikkalaisuuteen. Tuolloin oli kyseessä ”vapaan maailman” puolustaminen. Neuvostoliiton romahdettua, tämä positio ei ollut enää tarpeen: Naton olisi pitänyt kadota yhtä aikaa Varsovan liiton kanssa. Vaikka Neuvostoliitto katosi, Benoistin mukaan Yhdysvallat ei ole koskaan luopunut Venäjä-vihamielisyydestään. Tämän takia Washington yhä haluaa Euroopan lupaavan, ettei se orientoidu itään lännen asemasta.

Transatlantismi on siis viime kädessä Euroopan kansallisten ja alueellisten identiteettien vastainen, Yhdysvaltojen intressejä ajava keinotekoinen ”aate”, jolla pidetään Eurooppa alisteisena Yhdysvalloille. Kollektiivisilla identiteeteillä ei ole arvoa transatlanttisessa järjestyksessä eikä sen liberalistis-kapitalistisessa perspektiivissä, väittää Benoist. Myös ihmisoikeusideologia, joka pohjautuu subjektiivisten oikeuksien teoriaan, olettaa meidän olevan ensisijaisesti ”ihmisiä”, eikä miehiä ja naisia, tai jonkin tietyn maan asukkaita. ”Me emme ole enää tämän tai tuon kulttuurin kantajia, emmekä puhu tätä tai tuota kieltä”. Tällainen abstrakti ajattelu uhmaa Benoistin mielestä tervettä järkeä.

Onko tästä kulttuurisesta ”miehityksestä” sitten ulospääsyä? Benoist uskoo, että on, ”mutta ensin meidän pitäisi yhdessä haluta tämän miehityksen päättyvän. Sitten voitaisiin katsoa, mitä asialle on tehtävissä”. Kasvavassa määrin moninapaistuvassa maailmassa, geopolitiikan tärkeys tunnustetaan jälleen. Perimmäinen ero maan ja meren, maavaltojen ja merivaltojen välillä, alkaa taas määritellä politiikkaa ja kaupankäyntiä. ”Euroopan tulee päättää riippuvuutensa Yhdysvaltojen merivallasta ja palauttaa solidaarisuus omaa mannertaan kohtaan”, sanoo Benoist lopuksi.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa