Alko on jatkanut ilmastoposeerausta. Sitä samaa jonka muistan jo muutaman vuoden takaa. Tekniikan Maailmaa lukiessani näin Alkon ilmoituksen Pakkaus ei ole makuasia. Vaan ilmastoasia.
Oudosti. Otsikoidussa kampanjassa kerrotaan pakkauksien hiilijalanjäljistä. Hanapakkauksen kun ostaa jälki on 70g/l, kartonkitölkin 85g/l ja pullon 675g/l. Ikävä ihminen kun olen minulla on tapana ajatella asioita ja Suomea laajemmalla näkökulmalla kuin akselilla Kallio-Töölö-Keskusta. Vielä ikävämmäksi minut tekee se että minulla on tapana kysellä ihan tavallisia asioita. Siksipä lähestyin Alkon tiedotusta.
Mikä merkitys on pakkauksen hiilijalanjäljellä jos juotavaa lähtee hakemaan Repojoelta Lapissa. Lähimpiin alkoihin, Sirkkaan matkaa 114 kilometriä ja Inariin vajaat 80. Yllättäen matkaa on myös samanverran takaisin.
Liikennekäytössä olevien henkilöautojen keskimääräinen CO2-päästö oli vuoden vuoden 2021 lopussa 147,1 g/km, joten jo vajaan viiden kilometrin ajolla litran lasilekan hiilijalanjälki tulee ylitettyä. Jos Repojoelta lähtisi Inariin ja matkaa olisi tasan 80 km päästö tur ja retur yhteensä olisi 23536 grammaa. Siinä sitten on hyvä miettiä ottaisiko kartongin lasipakkauksen sijaan että hiilijalanjälki olisi pienempi. Eikä Repojoki ole ainoa paikkakunta tai kylä josta on reippaammanpuoleinen matka Alkoon. Kuten laskin, jo kahden ja puolen kilsan etäisyys Alkoon riittää ylittämään lasilekan hiilijalanjäljen kun kaupasta pitää palata kotiinkin.
Tällaisella alustuksella lähestyin Alkon tiedotusta. Jotta ei syytettäisi taas persua siitä että ei esitä ratkaisuehdotuksia minäpä esitin tiedotushenkilölle, en vain yhtä vaan kaksi. Jos Alko todella haluaa taistella päästöjä vastaan pitäisi Alkon laajentaa myymäläverkostoaan. Jos se on Alkolle liian työlästä, miksi ei samalla luovuttaisi monopolista, enkä nyt tarkoita konjakkia, vaan yksinmyyntioikeutta, viinit ja viinat maitokauppoihin.
Ja Alko vastasi.
Hei Jarmo!
Kiitos palautteestasi sekä puhelinkeskustelustamme aiemmin tänään. Keskustelin aiheesta vastuullisuusasiantuntijamme kanssa. Laitan tähän alle vastauksen:
Kiitos kysymyksestä koskien Alkolle tärkeää aihetta. Vuonna 2020 myytyjen juomapakkausten päästöt olivat 380,1 tCO2e miljoonaa myytyä juomalitraa kohden. Osana vastuullisuustyötämme, yksi tärkeimmistä ympäristötavoitteistamme on puolittaa juomapakkauksista aiheutuvat ilmastopäästöt vuoden 2030 loppuun mennessä. Viinillä ja oluella tuotteen suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät juuri pakkauksen valmistamisesta. Väkevillä alkoholijuomilla pakkauksen valmistaminen on valmistukseen tislaamossa kuluvan energian jälkeen toiseksi suurin päästöjen lähde. Siksi haluamme lisätä myös asiakkaidemme tietoisuutta siitä, että pakkausvalinnoilla on suuri merkitys matkalla kohti 2030 tavoitetta.
Lisää tietoja pakkauksien päästöistä ja Alkon ympäristötavoitteista löytyy vuosikertomuksestamme ja Alko.fi- nettisivuilta.
Ymmärrän hyvin pointtisi pitkistä välimatkoista pohjoisen seudulla ja sen tuomista haasteista. Kyseisessä kampanjassa halutaan kuitenkin lisätä tietoisuutta itse juomapakkausten aiheuttamista päästöistä.
Toivottavasti tämä selkeytti asiaa sinulle. Toivotan mukavaa ja värikästä syksyn aikaa!
Ystävällisin terveisin
Annumaria
palveluneuvoja
Eipä minulle mikään epäselvää ollut. Kamppis oli laadittu siinä tavallisessa helsinkiläisessä hipsterihyveposeeraushengessä ja käsityksessä jossa kaikilla Suomessa palvelut on saatavissa lyhyen matkan päässä ilman autoa ja jos ei ole, julkinen liikenne kulkee kotiovelta kymmenen minuutin välein. Ei se vaan niin ole hyvät alkolaiset.
Mutta hei. Eiköhän ilmastohömpän allekirjoittaneet puolueet ole valmiit venymään esittämääni ratkaisu II:seen ilmaston nimissä. Mihinpä he eivät olisi tässä kiimassaan olleet valmiita.
Hanapakkauksen kun ostaa jälki on 70g/l, kartonkitölkin 85g/l ja pullon 675g/l.kaikki nuo voi kierrättää.mutta pullon voi kyllä käyttää sellaisenaan,uudestaan pesun ja desifioinnin jälkeen.
Tämä on kyllä mielenkiintoista, ennenhän ei muuta ollutkaan kuin pullot. Ja niitähän kierrätettiin useaan kertaan. Tarkoitti myös sitä, että rekat jotka esim. oluita (muiden virvoitusjuomien ohella) kuljettivat, veivät aina paluukuormassa saman määrän pulloja koreineen panimolle/tehtaalle. Logistiikka on niistä ajoista muuttunut ja nyt on sellainen huju, että lasiset pullot menevät suoraan ns. romulasiin, eli uusiolasin raaka-aineeksi? Päätellen siitä, mikä ääni kuuluu, kun pullon laittaa palautusautomaattiin.
Toisaalta, Suomessa on pakkauslasin valmistus lopetettu n. kymmenen v. sitten, joten lasipullot ovat tuontitavaraa. Näistä kevytpulloista ja tölkeistä en tiedä, mutta niitähän ei tyhjinä palautuksen jälkeen sellaisenaan kuljetetakaan mihinkään, vaan niistä on ”ilma” puristettu pois.
Saksassa muistaakseni jossain vaiheessa kehitys kulki hieman toiseenkin suuntaan, eli pulloja suosittiin tölkkien asemesta; poliittisilla päätöksillä. Saksa on suhteessa toki paljon tiheämmin asuttu, jolla voi olla merkitystä tästä näkökulmasta; lyhyempinä kuljetusmatkoina. Siellä lienee vielä pakkauslasin valmistustakin, kun on isommat markkinat.
Mutta, tuo ilmastoposeeraus on kyllä totta, ja se kulminoituu siihen, että jos nuo Alkon myymät juomat olisivat tarjolla samoissa marketeissa muiden päivittäistavaroiden kanssa, säästyisi paljon rahaa. Voitaisiin käyttää yhteistä logistiikkaa ja ilmasto oikeasti ”kiittäisi”. Ja; koko Alko (& poseeraava tiedotus) voitaisiin turhana & kalliina organisaationa lopettaa ja siirtää historiaan!