Blogit

AMS: RUOTSI TARVITSEE SUURTA MAAHANMUUTTOA – ETTÄ VÄLTTÄÄ TYÖVOIMAPULAN

Ruotsi tarvitsee vuosittaiseksi maahanmuuttajamääräksi 64 000 työikäistä ihmistä pitkällä ajanjaksolla. Tämän sanoo työvoimatoimiston pääjohtaja Mikel Sjöberg.
-Syntyy vain yksinkertaisesti liian vähän, että voisimme selviytyä ilman maahanmuuttoa.

SVT:n uutiset on muutamassa reportaasissaan kertonut tulevasta työvoimapulasta korkeasuhdanteen vanavedessä. Puute on suuresta määrästä kokkeja ravintola-alalla. Monet verstasteollisuudet etsivät lyhtyjen ja lamppujen kanssa työntekijöitä. Useita tuhansia bussin- ja veturinkuljettajia tullaan tarvitsemaan lähivuosina. Listasta voisi tehdä vaikka kuinka pitkän.
-Työvoimapula tulee pitämään kasvun alhaisena ruotsissa. Se alkaa jo näkymään ensi vuonna ja tulee kasvamaan tulevina vuosina, sanoo Mikael Sjöberg.
-Tulee olemaan erittäin monta työnantajaa, niin yksityisellä kuin julkisella sektorilla, jotka voisivat palkata ihmisiä, mutta, jotka eivät tule niitä löytämään oikealla kompetenssilla.

”Liian moni jättää ammattiin johtavan koulutuksen kesken”.

Työvoimatoimiston päällikkö näkee lisää pakollisia toimia sille, että vähentää pulaa työvoimasta lähemmän 10 – 15 vuoden aikajaksolla.
-Täytyisi satsata siihen, että pitäisi saada nuoriso käymään koulunsa loppuun, meillä on aivan liian monta jotka lopettavat kesken. Työnantajat ottavat töihin vain sellaisia joilla on keskikoulu käyty loppuun.
-Ammattiin ohjausta on pakko parantaa ja saada enemmän hakijoita, keskikoulut eivät ole pystyneet toimittamaan
.

Mikael Sjöberg katsoo myöskin, että nostettu eläkeikä voi antaa lisän työvoimalle. Ja työvoimatoimiston on pakko tehdä parempaa työtä, kun kysymyksessä on yhteydenpito työnantajiin siten, että pystyy sijoittamaan työnhakijan vapaaseen työpaikkaan.

Mutta vaikka nämä toimenpiteet vietäisiin läpi, niin ei se tule riittämään sille, että kattaa koko työvoiman tarve.
-Me toteamme, että maahanmuuton on pakko olla tulevaisuuden ratkaisu pitkällä tähtäimellä.

”Maahanmuutto on tärkeä palapelin pala”

Työvoimatoimisto tekee tämän päätelmän vaikka ennätysmäärä ihmisiä, 162 000, haki turvapaikkaa ruotsista 2015. Tälle vuodelle odotetaan lisäksi 29 000 turvapaikkaa hakevaa. Monet saavat oleskeluluvan, useimmissa tapauksissa tulee siitä väliaikainen, mahdollisuudella kuitenkin pidentää sitä. Sitä mukaan kun oleskelulupia myönnetään, tulee monta vastatullutta ilmoittautumaan työnhakijaksi työvoimatoimistoon.

Jo nyt, on ulkomailla syntyneet yliedustettuina työtä hakevien joukossa. Mutta tulevaisuudessa tullaan suurta maahanmuuttoa kuitenkin tarvitsemaan, Mikael Sjöbergin mukaan.

Mutta on jo olemassa hyvin monia, Euroopan ulkopuolella syntyneitä, joilla ei ole työtä ja joilla on vaikea saada työtä. Eikö se riitä, että koetetaan patistella näitä ja saadaan heidät töihin?

-Meillä on suuri kompetenssireservi ulkomailla syntyneiden joukossa ja meillä on toivomus siitä, että enemmistö heistä tulee työelämään.

Eikö se tule riittämään?

-Ei, meidän arvion mukaan ei riitä.
-Pätevyystarve elää 10 – 20 vuoden jaksoissa. Silloin on maahanmuutto yksi tärkeä palapelin pala sille, että tehdä tämä maa rikkaaksi ja menestyväksi.

Kilpailu pätevistä voimista.

Mikael Sjöberg varoo hyvin tarkasti ilmoittamasta, minkä tie ruotsi tulee valitsemaan tulevaisuudessa, kun kysymyksessä on maahanmuuttopolitiikasta. Se on hallituksen ja eduskunnan asia, että päättää, jos painotus on työperäistä maahanmuuttoa, missä tulijoille on työpaikka järjestetty etukäteen, vaiko ”humanitäärisesti suunnattua” maahanmuuttoa. Tämä viimeksi mainittu on dominoinut viimeisten kymmenien vuosien aikana.

Mitä te mieluiten haluaisitte?

-Me emme ole ottaneet kantaa sille, minkä tyyppistä maahanmuuttoa ruotsissa pitäisi olla. Ja se on selvää, että sillä on suuri ero katsottuna työvoimaperspektiivistä, jos se on työperäistä maahanmuuttoa tai humanitääristä maahanmuuttoa, mutta se on poliittinen kysymys siitä, minkä laista maahanmuuttopolitiikkaa ruotsi ajaa.

Tarkoitatko sinä sanomisellasi, että niillä säännöillä millä me olemme ajaneet humanitääristä maahanmuuttoa ja työperäistä maahanmuuttoa, että ne säännöt johtaa siihen, että maahanmuutto on liian vähäistä siksi, että se tyydyttäisi työvoimatarpeen?

-Kyllä, niissä on niin paljon uutta näissä säännöissä. Mutta se on huoli, jota me tunnemme, kun me katsomme työtilannetta tulevaisuudessa. Ja se on siksi, kun me jatkamme laskemistamme tälle niin, että me emme seuraavalla korkeasuhdanteella jää sellaiseen tilanteeseen, missä meillä mahdollisesti on vieläkin suurempi pula.

Ja Mikael Sjöberg on epäileväinen siitä, josko työperäinen maahanmuutto tulee riittämään.
-Olen sitä mieltä, että meillä ruotsissa kuitenkin tulee olla tietoisia siitä, että tulevaisuudessa on monta maata, jotka tulevat kärsimään työvoimapulasta. Tulee olemaan kova kilpailu niistä pätevistä voimista, joita maailmassa on.

Näin odotetaan ruotsin kansan lukumäärän ja maahanmuuton kehittyvän.

¤ Ruotsin väkiluvun odotetaan lisääntyvän tämän päivän vajaasta 10:tä miljoonasta 11,5 miljoonaan, vuoteen 2030.

¤ Samalla aikajaksolla lisääntyy kansa työikäisten lukumäärässä (16 – 64 vuotta) 6,1 miljoonasta 6,9 miljoonaan. Se osa kansasta, jotka tekevät työtä ja maksavat veroja, vähenee hiljalleen. Se johtuu siitä, että me elämme aina kauemmin ja, että ei synny riittävän montaa lasta. Ilman nettomaahanmuuttoa (maahanmuutto miinus maastamuutto) väkiluku vähenisi vieläkin nopeammin.

¤ Nettomaahanmuutto työikäisissä ( 16 – 64-vuotiaissa) odotetaan tänä vuonna olemaan vajaat 70,000 ihmistä. Lukumäärä tulee kasvamaan lähivuosien aikana kun turvapaikan hakijoille myönnetään oleskeluluvat ( silloin heidät luetaan maahanmuuttajiksi) ja kasvaa noin 97.000 vuonna 2018. Tämän jälkeen vähenee nettomaahanmuutto ja lisääntyy vain 29,000 vuoteen 2030. Jo vuodesta 2021 jää nettomaahanmuutto työikäisissä alle sen määrän minkä työvoimatoimisto arvelee tarvitsevansa pitkällä tähtäimellä.

¤ Tulee vielä lisätä, että maahanmuuttoennuste on epävarma ja voi muuttua hyvinkin nopeasti, maailman tilanteesta riippuen.

SVT

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa