Blogit

Hallituksen talouspuheet ovat puppua

Kuva Wikimedia Commons.

Suomen taloudesta on kuluvana vuonna saatu lukea monien laihojen vuosien jälkeen muutteemmaksi hyviä uutisia. Vuoden 2017 talouskasvu on noin 3 prosenttia, ja budjettiriihessä saatiin Keskustassa ja Sinisissä (myös nykyhallituksen talouspolitiikkaa ajaneissa Perussuomalaisissa) huokaista helpotuksesta. Hallituspuolueiden kansanedustajat ovat toistelleet papukaijan tavoin, kuinka hallituksen toimin on talous saatu kasvuun. Nyt ne vast suuri valei juttele.

Suomen talous on tosiaan noussut, ja tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi on arvioitu kolmea prosenttia edellisvuodesta. Tämä on tietysti hieno luku, mutta se ei ole hallituksen ansiota, päin vastoin Suomi on maannut käytännössä nollakasvussa jo vuosia, kun muussa Euroopassa on nautittu kasvusta. Nämä faktat voi jokainen käydä tarkistamassa vaikkapa eurostat-sivustolta.

Keskustalaiset, jotka nyt ovat Kokoomuksen apupuolueen asemassaan helisemässä laskevista kannatusluvuista, tietysti yrittävät selittää talouskasvua kiky-sopimuksella. Suomen talous alkoi tilastojen mukaan kuitenkin kasvaa jo vuonna 2016, jolloin kiky-sopimuksesta ei ollut mitään varmuutta, ja esimerkiksi investointipäätöksethän on tehty jo ennen kuin ne näkyvät kasvuna missään tilastossa. Suomen talouskasvu oli vuonna 2016 noin 1.9 prosenttia, ja sitä edeltävinä vuosina se oli nollassa, jota ennen talous supistui.

Finanssikriisissä 2008-2009 Suomen talous niiasi pahemmin kuin muissa euromaissa. Suomen talous sukelsi 8 prosenttia. Juuri kriisin jälkeen talous kuitenkin lähti nousuun kuten muuallakin, mutta 2011-2012 eurokriisin jälkeen jäimme taantumaan, kun muualla porskutettiin pikku takapakin jälkeen eteenpäin. Tästä voidaan päätellä, että Suomi ei ole saanut talouttaan nousemaan, vaan on onnistunut sössimään talouskasvun, joka on koskenut käytännössä kaikkia muita EU-maita. Olemme vasta nyt päässeet mukaan kansainväliseen noususuhdanteeseen, ja hallituksemme ei suhdanteita säätele.

Mistä tämä johtuu?

Suomessa talouskriisiä hoidettiin päin honkia. Budjettia leikattiin ja taloutta kiristettiin laskusuhdanteessa ja eläkemaksuja nostettiin, kun säikähdettiin sitä, kuinka eläkejärjestelmästä maksetaan enemmän ulos kuin sinne peritään. Tietysti näin oli, kun työllisyys ja eläkemaksajien määrä laski. Kulutusveroja on nostettu samalla, kun yhteisöverotusta ja ansiotuloverotusta on kevennetty kurittaen näin kotimaista kysyntää. Tällä tavoin on saatu takuuvarmasti porukkaa työttömyyskortistoon, ja heitä sitten kiristetään palkattomilla työkokeiluilla. Suomessa siis kiihdytettiin laskusuhdannetta, ja vuotavaa budjettia paikattiin myymällä valtion omaisuutta. Rikkaita talkoisiin ei odotettu kutsuista huolimatta. Taloutta piti yllä kotimainen kysyntä, ja sekin velaksi, kun kulutusveroja nostamalla kulutuksesta tehtiin kalliimpaa.

Yksi pääsyyllinen Suomen heikkoon pärjäämiseen on tietysti euro. Vertaamalla Suomen talouslukuja Ruotsiin käy selväksi, että suomalaiset euroalueeseen vastoin perustuslakia vienyt Niinistö on selityksen velkaa. Mielestäni selitys tulisi antaa poliisille, kuten Islannin poliitikkojen piti tehdä. Ruotsin talous on ollut loistavassa vedossa, ja viimeisimmässä eurokriisissäkin Ruotsin talous laski vain 0.3% ja alkoi heti kasvaa, ollen vuonna 2015 jo 4,5% kasvussa. Tähän on syynä euroalueen jäsenyys, johon Niinistö ja Lipponen meidät veivät. Ruotsissa valuutta jousti, Suomessa ei. Edes poliitikkojemme huono talouspolitiikka ei olisi voinut pilata talouskasvuamme, mikäli olisimme käyttäneet omaa valuuttaa euron sijaan.

Yksi valtava virhe oli myös poliitikkojemme suurvaltaleikki Venäjä-pakotteilla. Kun muu Eurooppa lähti asettamaan talouspakotteita Venäjälle, olisimme aivan hyvin voineet jäädä näiden pakotteiden ulkopuolelle vedoten asemaamme Venäjän naapurimaana. Näin eivät EU-virkoja kyttäävät herramme tehneet, emmekä saaneet henkireikää euroalueen ulkopuolelle. Mikäli olisimme olleet pakotteiden ulkopuolella, olisi Venäjän kysyntä suuntautunut suomalaisiin tuotteisiin, ja varsinkin Itä-Suomen talous olisi tästä hyötynyt.

Ilo loppuu pian

Euroopan taloustaantuma ja sitä kautta myös Suomen ongelmat johtuvat eurosta. Talouskriisi alkoi rahoitusalan kriisistä, mutta Euroopassa sitä pitkitti ja sen olisi ajan myötä aloittanut ilman rahoituskuplaakin euron arvo. Euro oli revalvoitunut, eli sen arvo muita valuuttoja vasten oli kestämättömän suuri. Tästä kärsii varsinkin Suomi, joka vie tavaraa juuri euroalueen ulkopuolelle. Nyt euron arvo on heikentynyt kaksi vuotta, ja siitä Suomi on hyötynyt. Kun dollarilla saa enemmän euroja, kannattaa ostaa euromaasta. Kaaviosta voi kuitenkin lukea, että euron ”aallonpohja”, eli vientimaiden kulta-aika on jo ohitettu, ellei ihmeitä tapahdu. Viennin kasvumme siis hidastuu, ennen kuin saimme kasvusta edes nauttia.

Entä sitten, kun seuraava taantuma iskee esimerkiksi uuden eurokriisin muodossa? Mitä valtionomistuksia voimme enää myydä? Elvytysvaraa ei enää ole, kun leikkauksia on ”kompensoitu” veronalennuksin. Hallituksemme ovat ajaneet Suomen nurkkaan, enkä millään jaksa uskoa, etteivätkö kouluja käyneet miehet tietäisi, mitä seurauksia heidän toiminnallaan on. Hyvinvointivaltio ajetaan näin umpikujaan, ja joka kriisissä sitä kuristetaan aina vain enemmän ja enemmän luvaten, että sitten kun talous taas kasvaa, ongelmat poistuvat.

Suomen tulisi erota euroalueesta mahdollisimman nopeasti, ja valuutan devalvoitumisen jälkeen seuraavan talouskasvun aikana tulisi veropohjaa jälleen laajentaa ja luotava jälleen edellytykset pelastaa suomalainen järjestelmä, jonka Kekkonen aikanaan rakensi, ja jota kaikki eduskuntapuolueet ovat vuoron perään nakerrelleet.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen on erottava eurosta ja EU:sta.

17.9.2017
Akseli Erkkilä
Kansalaispuolueen asiantuntijajäsen

Jakoa

Kommentit