Ensin kerrottiin, että jälleen tänä vuonna Helsinkiin muuttaneista suurin osa on maahanmuuttajia: tänä vuonna arvioiduista 10 000:sta sisäänmuuttajasta jopa kaksi kolmasosaa edustaa ei-kotimaisia kieliryhmiä, ja näistä noin puolet turvapaikanhakijakansallisuuksien kieliä (Helsingin uutiset 26.10.2017). Sitten kerrottiin, että Helsinki laskee kunnallisveroprosenttiaan puolella prosenttiyksiköllä eli samalle tasolle Espoon kanssa: 18 %:iin. (Verkkouutiset 29.10.2017)
Näillä kahdella uutisella on keskinäinen kausaalisuhde. Tiedetään, että nimenomaan muslimimaista tulleet eli turvapaikanhakuprosessia (useimmiten väärin)käyttävät ihmiset työllistyvät Suomessa surkeasti vuosikymmenestä ja sukupolvesta toiseen (Suomen uutiset 8.10.2015). Esimerkiksi Somaliasta ja Irakista tulleiden työllisyysaste ei ole pitkälläkään aikavälillä noussut kuin 23 %:iin, kun se kantaväestön osalta on selvästi yli 60 %. Niinpä muslimimaalaiset jäävät asuinkunnassaan pääsääntöisesti veronmaksajien elätettäviksi (ei-työllisiksi).
Veronmaksajia taas voidaan yrittää houkutella kuntaan laskemalla kunnallisveroprosenttia. On kuitenkin selvää, että Helsingin kohdalla kyseessä on pelkkä silmänkääntötemppu: lähivuosina tulee tarve nostaa veroprosenttia aiempaakin korkeammaksi, johtuen juuri siitä, että Helsinkiin kertyy niin paljon heikosti työllistyviä maahanmuuttajaryhmiä.
Helsingin ja lähikuntien suhdeluvut
Työllisyysaste vuonna 2015:
Sipoo 79,0 %
Tuusula 76,8 %
Kirkkonummi 75,4 %
Kauniainen 73,6 %
Espoo 72,9 %
Vantaa 72,6 %
Kerava 71,9 %
Helsinki 69,5 %
Työttömien osuus työvoimasta vuonna 2015:
Kauniainen 7,2 %
Sipoo 7,3 %
Tuusula 8,7 %
Kirkkonummi 10,4 %
Espoo 10,6 %
Kerava 12,0 %
Helsinki 12,2 %
Vantaa 12,2 %
Taloudellinen huoltosuhde vuonna 2015:
Sipoo 111,6
Helsinki 112,3
Vantaa 113,8
Espoo 114,8
Tuusula 115,0
Kirkkonummi 119,2
Kerava 120,0
Kauniainen 137,2
Taloudellinen huoltosuhde kertoo, kuinka monta ei-työllistä kunnassa asuu sataa työllistä kohti – mitä pienempi luku, sitä parempi taloudellinen huoltosuhde, eli sitä paremmin elättäjien lukumäärä on tasapainossa elätettävien lukumäärän kanssa.
Helsingissä työllisyys on tarkasteltavista kunnista selvästi alhaisin, mutta taloudellinen huoltosuhde on silti vielä toiseksi paras. On kuitenkin selvää, että kun asukkaissa sisäänmuuttoprofiilin vuoksi ei-työllisten osuus kasvaa nopeammin kuin työllisten osuus, myös taloudellinen huoltosuhde alkaa väkisinkin heiketä. Siksi on vain ajan kysymys, milloin Helsinki joutuu vaihtamaan strategiansa veronmaksajien houkuttelusta (veroprosentin laskemisesta) kunnassa jo asuvien veronmaksajien kuppaamiseen (veroprosentin nostamiseen).
Lähitulevaisuudessa Helsinki toimii mielenkiintoisena koekaniinina siinä, miten kunnalle käy, kun valtakunnan tasolla harjoitetaan haitallista maahanmuuttoa suosivaa politiikkaa ja samalla surkeasti työllistyvien maahanmuuttajaryhmien annetaan vapaasti kasautua samaan kaupunkiin ja samoille alueille.
Typeriltä ja lyhytnäköisiltä päättäjiltämme lienee liikaa vaadittu, että he ottaisivat oppia vaikkapa Ruotsin ja muiden haittamaahanmuuton suhteen pidemmällä olevien maiden kokemuksista ja yrittäisivät ehkäistä ongelmia jo ennalta.
”Ruotsi on Euroopan mestari siinä, paljonko se on ottanut pakolaisia vastaan, mutta samalla maa on surkea heidän työllistämisessään. Pakolaisina Ruotsiin tulleista vain viisi prosenttia työllistyy ensimmäisen vuoden sisällä. Kahden vuoden maassa olon jälkeen 90 prosenttia on yhä työttömänä, ja vielä kymmenen vuoden jälkeenkin valtaosa on vailla työtä.
”Kaikki ovat huolissaan rakenteellisesta työttömyydestä. Se on uhka koko yhteiskunnalle”, sanoo kansantaloustieteen professori Lars Calmfors. Hasslerin mukaan minimipalkkojen alentaminen tutkitusti helpottaa työllistymistä. Samalla verotusta olisi muutettava niin, että pienistä palkoista jää enemmän käteen. Lyhyellä aikavälillä se nostaa valtion kuluja. Ruotsi käyttää jo noin prosentin bruttokansantuotteestaan maahanmuuttajien integroimiseen.” (Kauppalehti 5.7.2016)
Saksassa puolestaan peräti 75 % pakolaisista on pitkäaikaistyöttömiä.
Toivottavasti syvällä suvakkikuplassaan elävät ihmiset ympäri Suomen hakeutuvat innolla Helsinkiin elättämään Suomeen houkuttelemiaan ja päästämiään surkeasti työllistyviä muslimimaalaisia! Varmastikin he haluavat maksaa tilaamastaan ihanasta monikulttuurisuudesta ja itse elää sen keskellä? Kantaväestö on kuitenkin jo alkanut muuttaa pois Helsingin maahanmuuttajalähiöistä, ja kohta varmasti yhä useampi suomalainen muuttaa samasta syystä Helsingistä lähikuntiin heikentäen entisestään kaupungin taloudellista huoltosuhdetta.
