Blogit

Huoltovarmuus ja uusiutuva sähkö

Kuvassa näkyy monenlaista yhteiskunnan tarvitsemaa infraa, lisäksi sillan kohdalla siirtyy kaukolämpöputki joen pohjassa toiselle rannalle. Poikkimaantien silta Oulussa.

Tammikuun aikana kovilla pakkasilla oli useamman kerran Suomessa tilanne, jossa 20 – 30 prosenttia sähkön käytöstä oli tuontia. Oheisessa verkkoyhtiömme Fingridin kuvassa tammikuun puolivälissä sähkön huippukulutuksen aikaan tuonti oli hetkellisesti lähes 5 gigavattia, tuonti oli tuolloin 34 % kulutuksesta, .. eli oma tuotantoa olisi pitänyt lisätä melko tarkkaan 50 % jotta tuontia ei olisi tarvittu.

Kuva sähköverkon hetkellisestä tilanteesta tammikuun puolivälissä lainattuna Fingridin pääjohtajan Twitter-tililtä. Omaa tuotantoa olisi pitänyt lisätä 50 %, jotta tuontia ei olisi tarvittu.

Monesti ajatellaan, että lisääntyvät uusiutuvat energiat, ratkaisevat tulevat tarpeemme sähkön tuotannossa.

Aurinko ja tuuli ovat kuitenkin niin sanottuja pakkotuotantoja. Ne puskevat sähköä verkkoon, kun vuodenaika tai säätila sen aikaansaa, ei välttämättä silloin, kun olisi erityistä tarvetta.

Perinteellinen vesivoima on täysin päinvastainen ominaisuuksiltaan. Se toimii säätövoimana jopa vuodenaikojen yli. Aivan esimerkkinä mainitsen, että Oulujärven vesitilavuus vastaa melko tarkkaan Oulujoen vuotuista virtaamaa (tietenkään läheskään koko tilavuutta ei pysty hyödyntämään).

Laitan tähän pari valtiollisen kantaverkkoyhtiömme Fingridin kuvaa aurinko- ja tuulisähköstä. Aurinkosähkön tuotanto on kuvassa noin puolen vuoden ajalta, jolloin tuotanto kesäkuun huipusta laskee joulukuun ja tammikuun alun minimiinsä, käytännössä nollaan. Tuulisähköllä vaihtelu on ’nollasta sataan’ tyylistä läpi vuoden. Kuvassa noin kaksi kuukautta. Varsin usein kovimmilla pakkasilla on tyyntä.

Aurinkovoimassa vaihteluväli käytännössä 0 – 220 MW, keskiarvo noin 30 MW.
Tuulivoiman vaihteluväli nykyään noin 0 – 2 000 MW, keskiarvo noin 800 MW

Nyt rakenteilla olevat kaksi ydinvoimalaa täyttäisivät tuossa tilanteessa olleen viiden megawatin aukosta hieman yli puolet. Sopii toivoa, että hankkeet onnistuvat. Viime aikoina on ollut myös uutisia, että Ruotsissakin on ollut vajetta sähkön tuotannosta. On myös uutisia, joiden mukaan Norja myisi mielellään sähköä vaikkapa Keski-Eurooppaan. Ei siis ole takeita, että naapurimaista saisimme sähköä kovaankaan hintaan, kun taas sitä joskus erityisesti tarvitsimme. Ainakaan millään muulla maalla ei ole velvollisuutta ylläpitää huoltovarmuuttamme.

Tuuli- ja aurinkovoimaa siis lisätään, mutta tämä käytännössä tuo ongelmia noiden pakkotuotantoluonteen takia. Noiden lisääntyessä tulee lisää kustannuksia kantaverkkoon sekä varavoimaan. Silti nämä saavat yhteiskunnan tukea.

Saksassa puolestaan ollaan helisemässä energia-asioiden kanssa, koska toisaalta uusiutuvan sähkön pakkotuotannon takia siirtoverkot ovat kovilla, toisaalta koska ydinvoimaloita ollaan sulkemassa poliittisista syistä. Noita korvataan ainakin osittain hiilivoimalla. Myös uusiutuvan sähkön säätövoimana käytetään enenevässä määrin hiilisähköä.

Suomessa on enenmmän tai vähemmän pysyvä vaje sähköntuotannossa kulutukseen verrattuna. Tämä lienee myös syynä siihen, että Suomen aluehinta on yleensä aina korkeampi kuin pohjoismaisen sähköpörssin hinta.

Alkuvuoden pakkasten aikaan välillä tuuli ja välillä ei tuullut. Aurinkosähköä ei tietenkään tullut. Ja se mitä tuli, tuli muutaman keskipäivän tunnin aikana.

Aurinkosähköä puolestaan tulee vuoden kierron mukaisesti käytännössä siten, että tuotantoa on kun aluehinta on alhaalla ja sitä ei ole kun aluehinta on korkealla ja vaje tuotannossa on suurin.

Kaikki merkit viittaavat siihen, että nimenomaan sähkö on avainsana monessa tulevaisuuden energiakysymyksessä. Merkitys ei siis vähene, päinvastoin.

Tässä siis lyhyttä yhteenvetoa aiheesta huoltovarmuuden kannalta. Sitten on vielä toinen tarina siitä, mitä pitäisi tai kannattaisi tehdä. Tuossa on tietenkin monta näkökulmaa vaikkapa aikajänteen kannalta.

Itse ajattelen ainakin turvevoimasta, että sen nopeutettu alasajo tässä huoltovarmuustilanteessa on vastuutonta toimintaa, vaikka pelkästään turve ei tuota pelastakaan.

Ja yleisesti ottaen on kumma miten vähällä huomiolla meillä tällainen tärkeä asia kuin sähkötuotanto on. Siksikin tämä kirjoitus.

***     ***     ***     ***     ***

Fingridin on avannut kaikille avoimen datasivuston, jonka kautta jaetaan kootusti tietoa Suomen sähköjärjestelmästä ja sähkömarkkinoista.”
– tuulivoima
– aurinkovoima
– kulutus- ja tuotanto
– yhteenveto suppea
– yhteenveto laaja

***     ***     ***     ***     ***

Juha Vuorio, DI ja Oulun kaupunginvaltuuston jäsen kokoomuksen ryhmässä.

Lue lisää Juha Vuorion verkkosivuilta osoitteessa https://vuorio.net/

tai Facebookissa ja Twitterissä.
https://www.facebook.com/juha.vuorio.oulu/
https://twitter.com/jjvuorio

Tietoa julkaisijasta

Juha Vuorio

Juha Vuorio, oululainen DI ja kokoomuslainen valtuutettu Oulussa.

Lue lisää Juha Vuorion verkkosivuilta osoitteessa https://vuorio.net/ tai Facebookissa ja Twitterissä.

https://www.facebook.com/juha.vuorio.oulu/
https://twitter.com/jjvuorio

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement