Blogit

Jäämeren radan kritiikki on heikkoa

Nyt on minullakin edessä se hetki, jolloin joudun kehaisemaan jotain Sipilän hallituksen tointa: Jäämeren radan eri linjausten selvittäminen oli oikea teko, ja selvityksen tulos oli mielestäni oikea. Vaikka olenkin Länsi-Lapista, olisi mielestäni perusteltua vetää rata Rovaniemeltä Sodankylän kautta Kirkkoniemeen. Linjausta on kuitenkin vastustettu kolmelta taholta, joista kaksi on yllättäviä.

Olen usein kirjoittanut Jäämeren-radan puolesta ja nimenomaan selvityksessä parhaaksi valikoituneen linjauksen puolesta. Keski-Lapin läpi kulkeva rautatie tulisi aluepoliittisesti sinne, missä sitä tarvitaan. Vaikka nykyisellä tai lähitulevaisuuden kuljetusmäärällä rautatie ei olisikaan kannattava, on ajateltava sosiaalista ja välillistä taloudellista hyötyä, mikä työttömyydestä kärsivälle Lapille radasta koituisi.

Suurta osaa radan kuljetusmäärän määrittäjänä esittää myös ilmasto. Mikäli pohjoinen merireitti yleistyy kauppamerenkulussa, voi Suomen vienti hyötyä Kiinan-reissun lyhenemisestä. Itä-Lappiinhan kiinalaiset jo sijoittamassa ovatkin. Muutoinkin on selvää, että kuljetusyhteyksien paraneminen parantaa yritysten ja teollisuuden kannattavuutta ja lisää työllisyyttä. Jäämeren rata palvelisi juuri kovaa vientitaloutta, toisin kuin pääkaupunkiseudulle tehdyt liikenneinvestoinnit.

Saamelaiskanta ei yllätä

Saamelaiskäräjien puheenjohtajan kanta ei yllättänyt varmaankaan ketään. En muista, mitä työllistävää tai taloutta vilkastuttavaa hanketta saamelaiskerma olisi kannattanut. Syyt olivat ne samat vanhat: poroelinkeino kärsii ja saamelaisten kulttuuri kärsii ”kaivoksista, metsätyöstä ja turismista”, eli käytännössä kaikesta siitä, mikä Lapissa työllistää ja kannattaa.

Saamelaisalueella tämä ongelma on tuttu. Saamelaiskäräjät, jonka äänestysluetteloon siis pääsevät ne, jotka voivat todistaa sukutaulujen, kielen ym. perusteella olevansa saamelaisia, katsoo että sillä tulisi olla oikeus pitää alueella asuvaa suomalaista enemmistöä panttivankinaan. Ei saa tulla teitä, ei kaivoksia, ei turismia, ei teollisuutta. Joskin kovin harva elättää itsensä perinteisillä saamelaisten elinkeinoilla, ja niistäkin suurin, eli poronhoito, on tuettua.

Tulipa mieleeni, olisiko saamelaiskäräjien periaatteellinen vastaan haraaminen jotenkin käännettävissä. Olisiko ajateltava niin, että saamelaiskäräjien rahoitus tulisi kytkeä jotenkin saamelaisalueen bruttokansantuloon? Jos esimerkiksi vakioitaisiin nykyinen saamelaiskäräjien valtiolta saama rahoitus alueen nykyiseen tuloon, ja tulon muuttuessa muuttuisi saamelaiskäräjien rahoitus samassa suhteessa, uskoisin turismin ja teollisuuden kelpaavan saamelaisillekin.

Demarinuorten Mikkel Näkkäläjärvi yhtyi myös valituskuoroon. Saamelaisasialla hänkin. Lisäksi hän yritti keksiä muita syitä: rata Jäämerelle lisäisi arktista öljyn- ja kaasunporausta! Muistan käyneeni muutama vuosi sitten Kittilän työväentalolla. Siellä oli vappumarssilta jäänyt banderolli: ”TEOLLISUUTTA POHJOIS-SUOMEEN”. Kauas on työväenliike ilmeisesti noista ajoista tullut.

Poroelinkeinoa ei tietenkään saa tuhota, ja rataliikenteestä johtuvat porotalouden tappiot tulisi korvata, kuten petovahingotkin.

Mutta miten PS-nuoret?

Meinasin lentää selälleni nähdessäni Perussuomalaisten nuorisojärjestön sekä sen Lapin piirin vastustavan radan linjausta kannanotossaan. Kun minä vielä olin mukana, oli meininki eri. Persunuoret pitää radan linjausta vääränä turvallisuuspolitiikan vuoksi, ja rata pitäisi kuulemma vetää lännestä Kolarista länsirajaa ja käsivartta pitkin Norjaan. Tästä haisee kauas kannanoton kaava: ensin on päätetty löytää jotain moitittavaa ja sitten keksitty, että sehän se olisi oikeistolaista ja konservatiivista löytää se heikkous Venäjän läheisyydestä.

PS-nuorten esittämä linjaus on huono siitä yksinkertaisesta syystä, että radan kannattavuus olisi entistäkin kyseenalaisempaa. Nyt esitetyllä linjalla on suurempi aluepoliittinen painoarvo, sillä Länsi-Lappihan hyötyy jo Ruotsin rajakaupasta ja Kittilän lentokentästä ja turismista. Keski-Lapin kautta vedettävä rata hyödyttäisi Itä-Lappia ainakin puukaupan ja mahdollisten kaivoshankkeiden osalta. Sodankylän kaivokset ja kaivoshankkeet hyötyisivät siitä myös. Luoteis-Lapissa taas ei vastaavia hyötyjiä ainakaan vielä ole, ja Kolariin rata jo kulkee.

Mitä taas tulee persunuorten sotapeleihin, en jaksa ajatella Jäämeren rataa ja sen haavoittuvuutta mahdollisessa sodassa kovin vakavasti. Perusnuoret maalailevat, kuinka venäläinen korohoro kantaa Kirkkoniemeen. Mikäli kyseessä olisi Naton ja Venäjän välinen sota, olisi ratakiskojemme kestävyys murheista pienimpiä. Mikäli Suomi taas olisi yksin, olisi kovin vaikeaa nähdä, että nykyaseistuksen aikana suosittaisiin keskitettyjä raidekuljetuksia kuitenkaan. Eri reittejä Norjan ja Ruotsin kautta teitse meille tavaraa tulisi.

Mutta se Talsinki

Synkkyyteenkin on kuitekin aihetta. Hallituksen Jäämeren-innostus liittyy Helsingin ja Tallinnan välisen tunnelin höyräämiseen. Se on käsittämätön ajatus. Eurooppaan ei tavara kulkisi Suomen kautta, vaan Jäämereltäkin tulevat kuljetukset kulkisivat suoraan Keski-Eurooppaan. Tämä tunneli olisi virheinvestointi, jolla Suomea yritetään kytkeä kiinteämmin euroalueeseen, jonka merkitys Suomen viennille on eurojäsenyyden aikana vain laskenut. Siitä olen jo kirjoittanut täällä.

Jäämeren-yhteys ilman Tallinna-tunnelia taas olisi ikkunan avaamista euroalueesta ulos, ja se lisäisi Suomen talouspoliittista liikkumatilaa ja mahdollisuuksia. Toivon mukaan se toteutuu, nyt on vasta selvitetty.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulee erota eurosta ja EU:sta.

Jakoa