Blogit

Kaksi lähestymiskulmaa GCM-sopimuksen velvoitteisiin

Suomen sisäministeri Kai Mykkänen matkusti Suomen edustajana YK:n kokoukseen Marokkoon. Kokoomuksen poliitikko Mykkäsen kainalossa oli lupa hyväksyä GCM–sopimus sellaisenaan. Ministeriö on valmistellut lausunnon, jonka Suomen kansan puolesta vei tiedoksi kokoukselle. Valtioneuvoston päätöksellä tehty liittymispäätös perustellaan lausunnossa. Vertailun vuoksi sama ruotsiksi ja saksaksi.

Kai Mykkänen (KOK)

Kiitoksien jälkeen ministeri Mykkäsen nimissä esitetyssä lausunnossa kerrotaan ”ettei maailmaa ilman siirtolaisuutta tule olemaan” ja ”siirtolaisuus ratkaisee talouden, demokrafian, turvallisuuden ja inhimillisyyden”. Lisäksi ministeri Mykkänen (KOK) korkostaa lausunnossaan ”siirtolaisuuden positiivisia puolia ja mahdollisuuksia”.

Tupla vai kuitti?

Seuraavassa kappaleessa ministeri Mykkänen kertoo, että Suomessa pyritään tuplaamaan työ- ja opiskeluperusteinen maahanmuutto ja nopeuttamaan maahanmuuttoa GCM–sopimuksen velvoitteiden pohjalta. Lisäksi ministeri kertoo Suomen kansan suulla, että GCM–sopimus on tervetullut mahdollisuus hoitaa siirtolaisongelmia maailmanlaajuisesti. Pieni varoituksenkin sana on ministeriltä lirahtanut joukkoon kertoessaan, että sopimuksen jättäminen huomiotta voisi jopa lisätä vaikeuksia siirtolaisuuden hallinnassa.

Poliittinen vastuu

Ministeri Mykkänen jatkaa kirjeessään luettelemalla syitä siirtolaisuuden välttämättömyyteen. Riittäväksi syyksi katsotaan Suomen virallisen kannan mukaan ilmastonmuutos, sodat, demokrafiset rakenteet, tekninen kehitys, työvoimatarve ja halu käyttää ihmiskapasiteetti täysimääräisesti.

Toivoa, vai eikö toivoa?

Ministeri Mykkänen (KOK) kertoo myös koko kansan puolesta kantamistaan peloista. Hänen mukaansa maahanmuutto ja siirtolaisuus voi olla pelon, turvattomuuden ja jakautumisen syy, jos siirtolaisuus hoidetaan huonosti. Kuitenkin ministeri Mykkäsen (KOK) toiveikas mieli on lisännyt, että hyvin hoidettuna siirtolaisuus on hyväksi kaikille yhteiskunna toimijoille. Myös sinulle.

Syy ja Seuraus

Ministeri Mykkänen kertoo seuraavaksi miten tähän tilanteeseen on päästy New Yorkin päätöslauselman kautta ja kuinka prosessi jatkuu kohti maailmanlaajuista siirtolaisjärjestelmää. Tässä vaiheessa ministeri Mykkänen mainitsee myös sopimuksen sitomattomuudesta, kuten hyvin moni lausuntokirje tai puhuja, kuten Angela Merkel, muistaa kertoa. Ministeri Mykkäsen mukaan sopimuksen sitomattomuus haastaa kansainvälisen yhteisön yrittämään parastaan.

Sitoutumattomuuden todisteeksi ministeri Mykkänen kertoo, ettei sopimus anna kenellekään oikeutta valita asuinmaataan summamutikassa tai houkutella elämään naapurinpellossa, kuin omassaan.

Kuitenkin ministeri Mykkäsen (KOK) mukaan edellä mainitun siirtolaisuuden estämisyrityksissä on otettava huomioon siirtolaisten ihmisoikeudet, jotka on kirjattu jo 70 vuotta sitten Ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen. Julistuksen vuosipäivän kunniaksi ministeri Mykkänen näkee edessään paremman maailman, kuin 70 vuotta sitten.

Välisoitto!

Wikipedia kertoo 70 vuotta sitten solmitusta sopimuksesta: ”Ihmisoikeuksien yleismaailmallinen julistus ei ole valtioita oikeudellisesti velvoittava asiakirja. Sen poliittinen ja moraalinen vaikutusvalta on kuitenkin huomattavan suuri.”

Ymmärrä, se on tärkeää!

Ministeri Mykkäsen (KOK) kirjeessä YK:lle kerrotaan, että tärkeää on ymmärtää mitä sopimuksessa mainituista säännöissä ja oikeuksissa tarkoitetaan. Muuten, ministerin mielestä tehtävä voi käydä mahdottomaksi ja johtaa niiden kaatumiseen.

Sinun puolesta, sinua vastaan?

Ministeri korostaa vielä kerran ”äänestävänsä” koko Suomen puolesta sopimusta, joka ei tee maahanmuutosta ihmisoikeutta, eikä luo uusia siirtolaisryhmiä tai heille suunnattuja etuja.

Suomi on ykkönen!

Kirjeensä loppumetreillä ministeri Mykkäseen iskee kansallisromanttinen halu kertoa miten ”Suomessa maahanmuuttopolitiikka perustuu lakiin, faktoihin ja tietoon”. Ministeri Mykkänen (KOK) korostaa myös palautusten tärkeyttä, näiden onnistumiseen vaikuttavien hyvien poliittiisen suhteiden ja yhteistyön tärkeyttä.

Ministeri Mykkänen lisää myös halunsa luoda ”puuttuvat selvä säännöt ja työvälineet pakolaisuuteen ja puuttuvan työvoiman etsimiseen”. Ministeri Mykkäsen (KOK) kirjeen mukaan näistä säännöistä ei ole hyötyä, jos palautuksia ei saada toimitettua.

Palauttamattomuus ongelmana

Ministeri Mykkäsen mukaan ”toimimaton palautusjärjestelmä johtaa keskustelun laittomaan siirtolaisuuteen ja muuttaa poliittisen keskustelun negatiiviseksi, ja johtaa lopulta politiikan liikkumatilan kaventumiseen rajavalvontakysymyksistä ja työperäisen maahanmuuton hyödyistä puhuttaessa.

Ministeri Mykkäsen lausunto pitää tärkeänä, että sopimukseen sitoutuvat maat ottavat jatkossa en kansalaisensa takaisin, joilla ei ole oikeutta oleskella muualla.

IOM ja UNHCR isännäksi?

Ministeri Mykkänen (KOK) puhee jälleen kerran koko kansan suulla kertoessaan, että Suomi on valmis kunnioittmaan IOM- ja UNCHR–järjestöjen roolia prosessissa. Nämä kaksi ovat virallisen Suomen mielestä ”avainasemassa” ja ”kansainvälisen toiminnan tulee myös jatkua, kuitenkaan unohtamatta jokaisen omaa roolia”.

Suomi jakaa taakkaa mielellään

Ministeri Mykkäsen (KOK) kirjeessä kerrotaan Suomen olevansa kansainvälisen taakanjaon (Resettlement) suuri kannattaja ja tukija. Ministeri Mykkänen (KOK) kertoo nähneensä maansa toimintaa pakolaiskysymyksissä jo vuodesta 1979 ja Suomi on hänen mukaansa onnistunut pakolaisten kotouttamisessa ja tätä työtä hän lupaa koko kansan nimissä jatkaa.

Ylämäki, alamäki…..

Lopuksi ministeri Mykkänen (KOK) summaa yhteen, ettei maailman siirtolaisongelmiin ole nopeaa tai helppoa ratkaisua edes GCM–sopimuksesta. Sopimus on vain linjanvetoja ja haparointia kohti kestävää sääntöihin perustuvaa sopimusta.

Kuitenkin ja kaikesta huolimatta ministeri Mykkänen (KOK) toivoo, että tuleva YK:n täysi-istunto adoptoi eli hyväksyy sen sisältämät velvoitteet sellaisenaan. ”Se olisi hyvä alku” jos ymmärretään kaikkia osallisia, lähtömaata, kauttakulkumaata ja kohdemaata, sitovat velvoitteet.

”Tämän takia olemme kokoontuneet tänne……..”

Sama ruotsiksi

Lähde: Suomen lausunto,  Ruotsin lausunto

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa