Blogit

Kalavaleen – eikun Kalevalan uudet selitykset

Kuva Wikimedia Commons / public domain.

Legendaa tästä legendaarisesta Elias Lönnrotin (1802–1884) keräämästä kansanrunokokoelmasta löytyy esim. https://fi.wikipedia.org/wiki/Kalevala

Tätä tarinastoa on osaksi käytetty kuvaamaan sitä, kuinka suomalainen mieskin kuulemma ahdistelee naisolentoja. Terve heteronormatiivinen miesolento yleensä pitää hyvin useita tästä toisen sukupuolen edustajista vastustamattoman ihanina, joten mielenkiinto on taattu. Se on sitä biologiaa, evoluutiota, Luojan luomaa – miten kukin sen nyt haluaa selittää.

Mutta siihen pääasiaan, eli viimeisin varsin arvovaltaiselta taholta kuulemani selitys laittaa ainakin itselleni nuo tietyt tapahtumat aika uuteen uskoon.

Ei hirmusti niinku haitanne, että kerron sen tälleen, silleen niinku omalla ihqulla kielelläni.

Elikkästä siis väitetään, että tää yx päähahmo siinä, tämä Väinämöinen, tuttavallisemmin Väiski, haastettiin niinku lauluskabaan sen yhen toisen heebon, Joukahaisen, tuttavallisemmin Jouskarin, kans. Jouska kait oli jonku paikallisen karaokebaarin iskelmäsankari, ainaki noin niiku omas miälest. Oli varmaan harjotellu paljon Mattii ja Teppoo ja sillain niiku. Eix noi veljexet eläny ja ollu pinnalla jo sillon tai jotain? Tai emmä muista, no mut mitä välii…

Noo, siinä kävi sit sillaan, että Joukahainen otti ja hävis nuo aikaansa pienimuotoset Idols-kisat ja joutu lupaan siskolikkansa Ainon, tuttavallisemmin Aikin, Väiskille.

Aikki ei tunnetusti oikeen niinku digannu tuost vanhast äijäst, mutta ei se mennykkään hukuttautuun, kuten usein väitetään, vaan Aikki siis istui – varmaan toki mieli alakulos – järvenrantaan kivelle, joka vajos yhtäkkiä ja neito hukkui siihen jorpakkoon.

Jos nytten niinku oletetaan, että muija oli kutakuinkis Akseli Gallen-Kallelan Aino-triptyykis (1891) kuvatun näkönen mimmi, niin kyl on sitte hitsin sievä suomalais-kansallinen neitsykkä niinku mustakin, enkä varmatteex oo ainut jäpä, joka näin tuumiskelee.

Aikki-Aino ei kuitenkaa niinku kuallu, vaan muuttu kalax, joka polski sitte onnessaan siinä uudes lätäkössään. Se oli joku särki tai sillee, emmätiä, mut ketä kiinnostaa…

Mutku sitte Väiski-Väinämöinen meni sinne sil jollai ihmeen ruuhella tai jollain paatilla ainaski, niin Aikki otti ja muuttu kalasta hetkisex takas eukox – tai se oli joku niinku siika tai jotain, mut mitä välii – ja se kävi niinku vaan sillai ilkkumassa Väiskille ja lähti sit vex sinne lampeensa polskiin. Siis äijä jäi nuoleen näppejään ja huitoon tyhjää känsäkourillaan.

Eli ei tää stååri ollukkaan mikään miehisen uhon perikuva ja naarasihmisen alistamisjuttu, vaan päinvastoin – äijät siin otti niinku kuokkaan. Iha oikeen niille. Mut emmä välitä. Silleen oikeesti. Tai siis tää ei sit niinku kelpaakkaan siihen ”meetoohon” peitetarinax – näin mä sen ainaski kässään.

Tietoa julkaisijasta

A drop in the ocean

A drop in the ocean

Olen aika paljon somemaailmassa kokenut keski-ikäinen mieshenkilö, joka kävi näitä tämäntyyppisiä vaihtoehtomediahakuisia nettikeskusteluja jo ennen kuin koko ilmiö oli edes kovin tunnettu. Yleissivistystä on kohtuullisesti ja koulutuspohjaa opistosta yliopistoon.