Blogit

KEHEN USKOT: JUMALAAN, MEDIAAN, VAIKO HALLITUKSEEN

Tämä kysymys on todella paikallaan tämän päivän yhteiskunnassa ja tälle kysymykselle vastaukset ovat todella pelottavia.

Ei vielä ole montaakaan vuosikymmentä aikaa vierähtänyt siitä kun tällaiset kysymykset olivat aivan turhia esitettäväksi. Vaikka eivät kaikki kansalaiset kuuluneet silloinkaan kirkkoon, mutta siitä huolimatta he kunnioittivat myöskin kristillisiä arvoja ja jumalaan uskovia ihmisiä. Tosin syynä osalta kunnioitukseen oli myöskin sillä, että kirkko ja valtio olivat yhtä ja se taas tarkoitti sitä, että osa lakitekstistä perustui myöskin siihen ison kirjan tekstiin.

Kirkon ja valtion ajauduttua eroon toisistaan, niin myöskin lainsäätöä muutettiin joiltain osin. Enää uskonrauhan rikkominen ei enää ollutkaan vankilaan tuomittava teko. Kuusikymmenluvulla Hannu Salama kirjoitti Juhannustansseissa muutaman sanan Jeesuksen palmusunnuntaisesta saapumisesta Jerusalemiin, niin siitähän syntyi melkoinen meteli ja oikeudenkäynti. Tänä päivän kun luet kyseisen sivun siitä kirjasta, niin mitä tapahtuu. Suurin osa lukijoista alkaa miettimään tekstiä reaalisesti ja huomaavat ettei siinä ollut mitään rienaavaa, vaan asian voi myöskin nähdä hänen näkemyksensä mukaan kriittisesti.

Kristinuskoa, helluntailaisten uskoa, juutalaisten uskoa, Jehovien, körttiläisten, mormonien ja vieläpä lestadiolaisten uskontoa saa kritisoida ja jopa laske leikkiä niiden kustannuksella. Kaikilla näillä uskonryhmillä on se sama harmaa ukko jossakin tuolla, yleisen väittämän mukaan, pilvenreunalla katselemassa maan muurahaisia. Sama ukko, jopa aivan erityisellä islamin uskollakin, on ollut lakeja säätämässä. Joskin Jumala itse oli sanelemassa Moosekselle mitä käskyjä kiveen tuli naputella, niin Muhammedille hän kuitenkin vain lähetti sihteerienkelinsä viestiä tuomaan. Liekö paperit sitten matkalla sekaantuneet kun kerran yhdestä uskonnosta tuli niin erilainen muihin verrattuna.

Nyt siten herää kysymys siitä, että onko muut uskonnot huomanneet itsensä tulleiksi harhautetuksi, ja nyt pyrkivät kaikin keinoin ja mitään säästämättä palvelemaan, sekä olemaan alamaisina tälle erinevälle uskonsuunnalle. Siltikin nämä meidän tunnetut uskontomme ja sen koko systeemi, perustuu kansan luottamukseen sekä kansalaisten tahtoon pitää nämä instituutiot toiminnassa, maksamalla sekä rahoittamalla heidän koko toiminnon. Nyt kuitenkin meidän oma uskonto on kääntämässä meille selkänsä ja on hylkäämässä tukijoidensa uskonnolliset tarpeet. Kun kirkon piispat alkavat puhua siitä, että joulu ei kiristinuskoisille ole mikään tärkeä asia, niin se tarkoittaa myöskin sitä, että he ovat jo myöskin valmiita kieltämään Jeesuksen syntymän. Kun vielä pääsiäinen asetetaan yhtä vähäpätöiseen asemaan, niin sehän vain todistaa sitä, että meitä on vuosisatoja huijattu ja petetty kirkon puolelta. Olemme olleet siis ainoastaan satusetien ja tänä päivänä myöskin tätien elättäjiä.

TV, radio, viikkolehdet, päivälehdet ja ennen kaikkea iltalehdet. Oikeastaan riittää kun nuo kaikki luettelee tai olisi niille tietenkin jotain tehtävä. Mikä olisi parasta niin vetää punatussilla paksu viiva niiden ylitse. Toinen vaihtoehto olisi jokaisessa mediassa, pakollisena oleva punainen varoituskolmio tekstillä: luet, kuuntelet tai katselet omalla vastuullasi. Sillä juuri sitä tarjoavat nämä tämän päivän nk. arvomediat uutisoinnissaan. Kun uutisista ei saada tarpeeksi omaa agendaa kannattavia, niin niistä tehdään sellaisia näyttelemällä, suoraan valehtelemalla tai sitten vain tärkeistäkään uutisista ei tehdä julkaisua, jos se voisi hyödyttää jotakin toista tahoa.

Ruotsalaisen Bonnieryhtiön poliittinen reportteri kirjoitti omalla Facebook seinällä omia mielipiteitään ja hän joutui hurjan vihakampanjan kohteeksi. Ei lukevan yleisön puolelta eikä myöskään toisien lehtien tai median puolelta. Mitä siis jää jäljelle. Aivan oikein omien työtovereittensa puolelta. Ei siis konsernin johdon, vaan aivan tavallisten journalistien, jotka kuuluivat vihervasemmistolaiseen liberaalisen linjan kannattajiksi. Ei siis kannata kovastikaan ihmetellä, miksi yksikään toimittaja, vaikka tietäisi totuuden tai on toista mieltä asiasta, ei uskalla julkaista mitään oikeaa uutista kun jo omat, jokapäiväiset työtoverit, alkavat vihajahtaamaan. Missä siis on se solidaarisuus ja moraali? Tokihan ne ovat edelleen olemassa, kunhan ne toimivat ainoastaan vihervasemmistoliberaalisella tavalla.

Väkisinkin nousee kylmä kauhunhiki otsalle kun tulee mieleen ajatus siitä, mitä jos internetiä ei vielä olisi olemassa? Tämä jo aivan sen takia kun ajan myötä on tullut ilmi vanhoja asioita, joihin ihmiset ovat olleet pakotettuja uskomaan ainoastaan median välityksellä. Kaikkein törkeimpiä tapauksia emme me tällä hetkellä elävä sukupolvi tule ehtimään saada selville koskaan, joten ne jäävät meille ikuisiksi salaisuuksiksi. Onneksi kuitenkin nyt internetin aikakaudella emme olekaan enää niin sinisilmäisiä ja hyväuskoisia, vaan pystymme itse selvittämään totuuksia, niin kotimaan kuin ulkomaankin tapahtumista. Toisaalta taas tulee hyvin ilmi sellainen asia, kuin median suomettuminen. On aivan kouriintuntuvasti nähtävillä, ettei tämän päivän media, pysy mukana tiedon siirrossa ja laajan uutisverkoston käyttämisessä. Samoin heidän toimittajatasonsa on laskenut täysin pakkasen puolelle ja todella kissojen ja koirin kanssa etsiä hyviä toimittajia. Hyviä ja hyviä. Rehellistä on täysin mahdoton kuitenkaan löytää.

Poliitikot. Tuo sana nostaa virneen kasvoille niille jotka eivät puhkea aivan räkänauruun. Poliitikkojen arvo laskee nopeammin kuin käytettyjen autojen arvo. Ja ikävintä tässä kaikessa on se, etteivät he edes itse huomaa sitä. Poliittinen lupaus, mikäli se ei koske leikkauksia,verojen kiristämistä tai jotain muuta ikävää, on tänä päivän parasta Stand – upp komiikkaa parhaimmillaan, mikäli se koskisi jonkun muun maan asukkaita. Yleensäkin se on toive ajattelua muun maalaisten osalta, kyllä ne vitsit joudutaan aina siinä maassa nielemään, mistä kulloinenkin esiintyjä tulee. Merkeliä ilmeisesti potkittiin omien puolesta niin kovaa perseelle, että ne harhateillä olleet mutterit kolahtivat paikalleen. On varsin mielenkiintoista kuulla hänen selityksiään seuraavien vaalien aikana kun nyt hän ei kuitenkaan voi sanoa, etten minä kuin nuo muut.

Ruotsin punaviherfeministinne hitsaripääministeri on jo alkanut ymmärtämään, että kaulaa myöten ollaan paskassa. Seuraavat vaalit tulevat olemaan täydellinen katastrofi sosiaalidemokraattiselle puolueelle. Alamäki on alkanut ja se jatkuu, niin kauan, kuin puolueluukulle lyödään lappu: ei enää käytössä. Siinä sitten saavat ruotsin historioitsijat kirjoittaa muistopuheita ja elää niissä Palmen suuruuden päiviä. Se oli nimittäin se pääministeri, joka tämän hulluuden tien viitoitti. Ruotsi on aina pitänyt itseään kansankotina ja sitä se olikin aina -90 luvulle saakka. Ruotsi olisi todella maailman yksi rikkaimmista maista jos ei suuri uskomus siihen, että he olisivat maailman humanitäärisin moraalinvartija, olisi saanut muutamaa sosiaalidemokraattista päättäjää menettämään täysin harkintakykynsä. Ruotsi olisi ollut maan, mitä monet olisivat todella kadehtineet.

Pääministeri Kataisen/Stubb hallituskaudella seurasin joka ikisen eduskunnan täysistunnon sekä kyselytunnit suorana lähetyksenä. Pidin silloisen opposition, keskusta/perussuomalaiset, esittämistä kysymyksistä, kommenteista sekä ehdotuksista joita he tekivät sixback hallitukselle. Heillä loistavia ehdotuksia suomen luotsaamiseksi oikealle tielle. Uskoin ja toivoin heidän menestystä vaaleissa joka sitten toteutuikin. Kun tämä nykyinen hallitus muodostettiin, niin mielestäni ainoa haitta siinä oli kokoomus. Varmaan suurin osa kansasta oli hetken aikaa tyytyväinen uudesta hallituksesta ja kansa odotti heiltä todella paljon. Piikki oli luvattu laittaa kiinni ja sen uskottiin olevan sellainen avainkysymys, miksi persut olivat lähteneet mukaan hallitukseen. Siitä sitten alkoi tämän hallituksen petoksen tie. Enää yksikään asia ei ole niin kuin he oppositiossa ollessaan ehdottomasti olisivat tehneet. Nyt sitten tämän suuren ja mahtavan Euroopan unionin lähes jokaisen jäsenmaan hallitukset pelkäävät nk. isänmaallisten kostoa maittensa pettämisistä. Ainoana hätävarjeluna on EU:lla sekä jäsenvaltioidensa mahdollisuus yrittää säädellä lakeja, millä isänmaalliset voimat voitaisiin pysäyttää, niin etteivät he suinkaan pääsisi maittensa päättäjiksi. Mikä on tärkeintä heille tällä hetkellä, on vaientaa vastustaja yrittämällä kieltää sanan vapaus. Mikäli he siinä onnistuvat niin seuraavaksi menee sitten kokoontumisvapauskin. Sitä kannattaa hyvät ystävät miettiä todella vakavasti sillä sen jälkeen sinä lakkaat olemasta vapaa ihminen ja olet ainoastaan päättäjien käsikassara.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa