Pakkoruotsin pulpahtaessa pinnalle keskustelulla on tapana rullailla mustavalkoisena puolesta vs. vastaan -raiteilla. Kansallismieliset ovat luonnollisesti yleensä pakkoruotsia vastaan, koska se herättää kaikuja siirtomaavallasta, ja RKP:n hallitsemat kaupungit kuten Tammisaari ovat surullisenkuuluisia suomenkielisten syrjinnästä: pedofiilit laitetaan töihin suomenkielisten kouluihin, joissa on 30 oppilaan luokat, vaikka kaupungilla riittää rahaa.
Kieliriidassa ei kuitenkaan jostakin syystä huomioida laajempaa kontekstia: pitäisikö kieltenopetusta ylipäätään lisätä vai vähentää? Hyvästä kielitaidosta ei nähdäkseni ole muuta kuin hyötyä elämässä. En ole koskaan kuullut kenenkään olevan harmissaan siitä, että ymmärtää mitä toinen sanoo. Kieltenopiskelu kehittää ajattelukykyä myös epäsuorilla tavoilla, ja opetus on useimmiten yhdistetty kulttuureihin ja kirjallisuuteen perehdyttämiseen. Yhden germaanisen, romaanisen tai slaavilaisen kielen osaaminen tekee muiden saman kieliryhmän kielten oppimisesta helppoa. Koulupäivässä on kuitenkin rajallinen määrä tunteja, joten priorisointeja on välttämätöntä tehdä.
Kysymys kuuluukin, onko ruotsin kieli hyödyllisin kieli jota koulussa voisi opettaa, vai kannattaisiko valikoimaa laajentaa. Eikö olisi yleishyödyllisempää, jos osa opiskelisi ruotsin sijasta vaikkapa ranskaa, kiinaa, arabiaa, saksaa tai venäjää? Kaikki ihmiset maailmassa eivät puhu englantia, vaikka pyrkimys yhteiseen maailman pääkieleen on arvokas eikä siitä tule luopua. Jos Suomi toimisi edelläkävijänä kieltenosaajien nykyistä monipuolisemmassa kouluttamisessa, kansainväliset suhteet helpottuisivat huomattavasti. Kiina on nouseva supervalta, mutta sen käyttäytymistä primäärilähteistä seuraamaan kykenevistä länsimaalaisista on huutava pula. Venäjän kielen ja Venäjä-tutkimuksen opiskelijoiden dissaamisessa ei ole kerta kaikkiaan mitään järkeä. Tunne vihollisesi.
Kielivalikoiman ei ole pakko olla kaikkialla sama, vaan kieliä voisi opettaa sen mukaisesti kuin paikkakunnalla on osaavia opettajia. Oppilailla tulisi olla mahdollisuus halutessaan valita jokin muu kieli kuin ruotsi. Meillä on useita muitakin kielivähemmistöjä kuin suomenruotsalaiset, joten argumentti Suomesta luonnollisesti kaksikielisenä maana ei toimi. En ole koskaan törmännyt tilanteeseen, jossa ruotsin kielen osaaminen olisi suomalaiselle välttämätön elinehto edes ruotsinkielisessä kaupungissa, koska suomenruotsalaiset osaavat joka tapauksessa suomea (joskaan Ahvenanmaalle ei yhdenkään itseään kunnioittavan suomalaisen kannata mennä; olen muuten sitä mieltä, että ahvenanmaalaiset pitäisi laittaa puhumaan suomea toisena kielenään, mikäli haluavat pysyä äänioikeutettuna osana Suomen valtiota). Kaikki ovat varmasti samaa mieltä siitä, että elämässä pärjäämiseen vaadittavista osaamisaloista tärkeämpi on opettaa suomenruotsalaisille suomea kuin suomalaisille ruotsia. Muissa osissa Suomea kuin Ahvenanmaalla, Vaasassa tai eteläkärjessä asuville moni muu kieli olisi varsin usein ruotsia tarpeellisempi oikeassa elämässä.
Minkä kielen ruotsinkielinen valitsisi pakolliseksi kieleksi – vapaaehtoisesti?
Ainakin kannattaisi valita suomi, koska Suomessa ilman suomea on aika ankeaa.
Samaa mieltä, ja minä olen suomenruotsalainen. Valtaosa meistä puhuu suomea mutta ikävä kyllä löytyy vielä vanhempaa nirppanokkakaartia joille jäänyt tuo ”bättre folk”-vaihe päälle ja heillä on vaikutusvaltaa. Eivät todellakaan edusta meitä muita vaan ovat lähinnä myötähäpeää aiheuttavia muinaismuistoja. Onneksi kuolevat kohta pois. Ruotsinkieltä ei tarvitse kukaan missään, paitsi Ahvenanmaalla, ja kohta ei edes Ruotsissakaan joka on pikavauhtia tekemässä kansallista itsemurhaa. Katsotaanpas maailmaa mitä siellä puhutaan, Englantia, Espanjaa, Ranskaa.. niillä pärjää jo pitkälle. Saa sitten tietenkin vähän jännittää että miten tämä läski hiilariperse somenuoriso ottaa haltuun nämä kielet jos ne pakollisiksi tulisivat, olisi aikalailla noloa jos sitten alkaisi hirveä haloo ”pakko-espanjasta” vuodesta toiseen…
Englanti ja espanja avaavat kokolailla maailman. Saksa on kaupalle tärkeä kieli, jos haluaa menestyä Saksan markkinoilla. Ranska tietysti Ranskan markkinoilla. Jos ajatellaan Suomen kielenosaajien tarvetta, kyllä olisi hyvä olla lisäksi jonkin verran esim. japanin, kiinan, arabian ym. kielten osaajia myös.
Samuel Alholta terävää analyysiä.
Matoille pitäis saada kouluihin häpykieli.
Mun äidinkieli on ruotsi vaikka Tampereelta oonkin. Isä pohjanmaalta ja kävin koulut ruotsiksi. En oikein ymmärrä mitä vikaa siinä on. Toki ymmärrän ettei jotain itäsuomelaista kiinnosta tippaakaan ruotsia oppia ja jos sinne jää töihin ei siitä hyötyäkään ole.
Englanti, saksa ja espanja olisi parempia kieliä oppia muttei ruotsin kielestä haittaakaan ole. Toki jos osaa hyvin ruotsia niin Saksan oppiminen on helppoa. Olen toki ikäluokkaa jossa insinöörikieli oli saksa ja parhaat kirjat oli saksaksi. Miksei sitten suoraan saksaa? Nyky lapset kuitenkin saa englannin pleikkarin kautta.
Oma valinta on hyvä asia muttei yhtä kieltä tarvis sorsia.
Hurrien kieli pitäsi kieltää lailla Suomessa. Tuo mölötys on lähes samaa kun lähi-idän molottoajilla, ei paljoa eroa. Pakolla opetetaan kieltä jolla ei tee yhtään mitään, tuo aika mikä tuo molotuksen opetukseen menee, olisi hyvä laittaa vaikkapa matematiikan opetuksen lisäämiseen, tai englannin opetukseen sillä tuo kieli on se jolla pärjää 90% kattavuudella koko maapallon alueella.
Ite inhosin ruotsia juuri sen pakon vuoksi, mutta kas sitten siitä olikin hyötyä, kun 16 vuotta ylppäreiden jälkeen menin Ruotsiin talouspäälliköksi ja vaikka lukion arvosana oli 5 ja kirjotuksista A (mikä oli tavoitteenikin:) ja en sen jälkeen ruotsia opiskellut niin se oli suht helppo oppia 16v:n jälkeen ja koulussahan en sitä tuntenut oppineeni. noh mulle siitä oli hyötyä, mutta ei siitä läheskään kaikille. Kuitenkin kantani kääntyi siinä mielessä, että aloinkin tykkäämään ruotsista kielenä. Mutta silti en pakottaisi sitä kenellekään tässä maassa!
Eli ei tee mitään. Tässä maassa ei montaa ole joka ruotsiin lähtee töihin.
Joten ei pitäsi olla edes mahdollisuutta opiskella tuota suomea alistavaa kieltä.
Minäkin opin ruotsin vähitellen juurikin Ruotsissa. Koulussa opittu antoi kyllä pohjaa, vaikka opitun taso oli surkea, juurikin mielenkiinnon puuttumisen tähden. Hyvin harvalle ruotsi tulee käytännön elämässä olemaan hyödyksi. Eikä sen osaaminen millään tavalla sivistä, vaikka jotkut niin haluavatkin väittää.
Ei ole ruotsin kielen sorsimista, jos se ei ole pakollinen. Sehän säilyy valinnaisena, vaikka valittavia kieliä lisättäisiin. Kyllä ruotsiakin opettelevia tulee riittämään.
Itse olen käyttänyt ruotsia vuosikymmeniä ja se on sattunut olemaan minulle hyödyksi, mutta yksikään nuoruudenkavereistani ei ole koskaan käyttänyt ruotsia, poislukien tietysti ruotsinkieliset kaverini. Nuoruudenkaverini eivät myöskään osaa ruotsia, koska sitä ei ole koskaan käytetty. Siksipä suurimmalla osalla ruotsin pakollisuus ainoastaan vie aikaa, jonka olisi voinut käyttää jonkin muun asian tai kielen oppimiseen.
Suomen etu on, että Suomesta löytyy osaajia monille kielille. Siksipä pakollinen ruotsi on Suomen edun vastaista.