Blogit

Kreikan pankit tarvitsevat neljännen tukipaketin?

Kuva Pixabay.

Kolme kertaa on kreikkalaisia pankkeja pelastettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Terveiksi ei näitä Suomellekin takauksia antaneita pankkeja ole saatu. Neljännellä kertaa Ateena haluaa ottaa käyttöön roskapankin, jonka käyttö on EU:n toimesta kielletty tähän mennessä. Tämäkään suunnitelma ei ole helppo ilman muiden euro–maiden apua!

Kolmessa suuressa pankkien pelastusoperaatiossa on Kreikan valtio pumpannut pankkeihin 50 miljardia euroa. Tarkoituksena oli estää koko finanssijärjestelmän kaatuminen. Kuitenkin Kreikan pankeilla on edelleenkin ongelmia kansalaisten ja yritysten maksamattomien lainojen kanssa. Kansalaisilla ja yrityksillä ei yksinkertaisesti ole rahaa maksaa velkojaan.

Yhteensä neljällä suurimmalla pankilla Kreikassa on ongelmaluottoja taseessaan 88,6 miljardia euroa. Suurimmat ongelmat löytyy Piraeus pankista ja Alpha pankista. Näiden kahden luotoista yli puolet ovat ongelmaluottoja. National Bank of Greece, Eurobank ja Bank of Cyprus ongelmaluottojen määrä on noin 40%.

Missään muualla Euroopassa tilanne ei ole vielä näin huono. Suomelle nämä uutiset ovat huonoja, koska ongelmapankkien joukossa on kaikki Suomelle Jyrki Kataisen (KOK) ja Jutta Urpilaisen (SPD) hallituksen aikana takuutuksia antaneet pankit.

Markkinat haistavat palaneet luotot?

Maailman markkinoita vahtivat sijoittajat, kuten Oceanwood Capital ovat haistaneet käryn ja lyövät vetoa Kreikan pankkien avuntarpeesta ja yksin selviytymistä vastaan. Markkinat ovat varmoja, etteivät pankit kykene siivoamaan taseitaan yksin ilman suurta arvonmenetystä. Kreikan pankit seisovat Kreikan rahamarkkinoille pääsyn edessä. Kun pankkien nurkat on siivottu aukeaa mahdollisuus päästä finanssimarkkinoille ja kohti kasvua.

Kreikan hallitus tekee mitä kykenee

Kreikkaa johtava vasemmistolaisen Tsipraksen hallitus tekee yhteistyötä maan keskuspankin kanssa päästääkseen kansansa, itsensä ja pankkinsa pälkähästä. Ratkaisuja on pöydällä muutama, mutta ovatko ne edelleenkin EU–komission ja Troikan linjojen vastaisia jää nähtäväksi.

Kreikan keskuspankin ratkaisu ongelmaan saada pankeille tilaa hengittää on siirtää ongelmaluottoja 40 miljardin edestä roskapankkiin. Roskapankki toimisi lainapapereiden varastona, kuten Suomessa 90–luvun lamanhoidossa käytetty omaisuudenhoitoyhtiö Arsenal. Omaisuudenhoitoyhtiön on tarkoitus paketoida nämä lainat uudelleen ja myydä ne eteenpäin. Samaan aikaan roskapankkiin tulisi siirtymään noin 7,5 miljardia euroa verohelpotuksina.

Nämä rahat puuttuvat siirron jälkeen pankkien pääomasta, mutta pääoman laatu paranee huomattavasti.

– Roskapankki palauttaa Kreikan pankkien uskottavuuden, kun ongelmaluottojen määrä puolittuu, sanoo Kreikan keskuspankin finanssitasapainosta vastaava johtaja Spyros Pantelias.

Tämä teko avaisi Kreikan pankeille ”avoimet ovet pääomamarkkinoille ja uuden tuoreen pääoman virtaamisen markkinoille”. Avoimena on miellyttääkö suunnitelma ennen kovasti vastahakoista EU-pankkivalvontaa ja EU:n kilpailuviranomaisia. Kilpailuvirasto voi puuttua verohelpotuksiin, jotka ovat tulkittavissa suoraksi markkinatueksi.

Tämän suunnitelman lisäksi tai tueksi Kreikan valtiovarainministeriö kehittelee toista suunnitelmaa. Valtiovarainministeriön suunnitelma sisältää myös roskaluottojen siirtoja roskapankkiin. Erona on että Kreikan valtio takaa nämä luotot. Tätä varten on kehitettävä erityinen ja uusi 24 miljardin varapuskuri. Rahat puskuriin otettaisiin kolmannen apupaketin käyttämättä jäämistä varoista.

Tässäkin suunnitelmassa on omat vaaransa. Saattaa olla, että markkinat eivät luota 24 miljardin puskuria pankeilleen tarvitsevaan maahan ja maan kokonaiskantokykyyn takauksineen. Keskuspankin mallissa on huolestuttaa sama ongelma, koska senkin läpi viemiseksi tarvitaan valtiollista tukea.

Bloombergin tietotoimiston mukaan Ateenalla ja EKP:llä on kolmaskin rauta tulessa. Tämä takorauta iskisi kuitenkin suoraan tallettajiin, kuten Kyproksen Estia–ohjelmassa aikoinaan. Kyproksen ohjelman voittajiksi on ilmoitettu lainansa maksamatta jättäneet ja häviäjiksi ne joilla ei ollut velkaa, vaikka velkansa hoitaneita tuettiin leikkauksin. Suurin ongelma tässä suunnitelmassa on että se antaa pankeille mahdollisuuden myydä velkojaan pois ylihintaan.

Aika käy vähiin!

Niin tai näin vaihtoehtoja pankkien pelastamiselle ei ole näkyvissä. Kreikka tarvitsee esteettömän pääsyn pääomamarkkinoille ja talouden kasvua. Tämä kasvattaa painetta myös Euroopan keskuspankkia kohtaan. Kreikan pankit ovat luavnneet EVM–järjestelmälle selvittää ongelmaluottojaan noin 50 miljardin arvosta.

Pireaus pankilla on kuitenkin vesi nousset entistä korkeammalle kaulalla ja kohta se nousee leuan yli. Keskuspankit ovat ilmoittaneet, että pankki tarvitsee pääomakorotuksen tälle vuodelle. Huhut puhuvat jopa 500 miljoonan potista. Summa on mahtava ja samalla mahdoton, jos pääsisäänkäynti pääomamarkkinoille on lukossa.

Kaikki kreikkalaiset pankit, kuten Kreikka maana ovat luokiteltuja roskaluokkaan luotettavuudeltaan markkinoilla. Lainojen alaskirjaus, jopa pois maksaminen tai myynti laskisi pankkien pääoman arvoa entisestään. Tällä hetkellä noin neljä viidennestä näiden pankkien ”pääomasta” koostuu veronpalautuksista tappioiden takia – siis ilmasta, koska pankit tekevät toiminnallaan hyvin vähäistä tai ei ollenkaan voittoa.

Kaikki viittaa siihen, etteivät Kreikan pankit selviä vieläkään jaloilleen yksinään ja ilman euromaiden apua. Kreikalle ja Euroopalle ei jälleen kerran jää vaihtoehtoja. Esimakua tulevasta näyttää Kreikan pörssi, joka laskee pankkien kohdalla vauhdilla. Ateenan pörssi on menettäneet tänä vuonna noin puolet arvostaan, joka ei ollut vakuuttava alkujaankaan. Kreikan pankit ovat menettäneet noin 30 prosenttia arvostaan ja lähenee uutta ”kaikkien aikojen pohja–ennätystä”.

Rivitalo palaa edelleenkin ja lisävoimat palokunnalle ovat välttämättömiä!

Lähteet: Capital.gr, Financial Times, Greek–Crisis, Bloomberg, Zougla, Banking News

Shares

Kansalaisen verkkokauppa