Blogit

Kunnat voivat estää SOTEn ja maahanmuuton

Kuntavaaleissa varsinkin hallituspuolueiden kuntavaaliehdokkaat usein vetoavat siihen, että kunnissa ei päätetä monista politiikan polttavista aiheista, vaan päätösvalta on eduskunnalla. Tämä ei kuitenkaan ole koko totuus, ja kuntavaalit ovat näin hyvä areena ilmaista tyytymättömyys eduskuntapuolueita kohtaan.

Tulevien kuntavaalien tärkeimpiä valtakunnallisia teemoja tulevat olemaan SOTE-uudistus ja maahanmuutto. Näiden rinnalla ja paikallisesti ainakin maahanmuuttoa suurempina aiheina tietysti ovat paikalliset kysymykset, joilla on hyvin vähän tekemistä valtakunnan politiikan kanssa, mutta edellä mainitut kaksi teemaa tulevat olemaan esillä suuressa osassa kuntia.

SOTEsta on tulossa katastrofi maalaiskunnille

SOTE-uudistuksesta on nykyisellään tulossa valtava sekasotku, jossa yksityiset terveyspalvelujen tuottajat valtaavat alaa julkiselta tuotannolta. Tämä tapahtuu tietysti niillä aloilla ja alueilla, joilla on tehtävissä suuria voittoja. Näin ollen tulevat pienten paikkakuntien asukkaat olemaan uuden, yhtiöitetyn maakunnan sote-palvelun varassa, kun suurilla paikkakunnilla taas käytetään veronmaksajien tukemana yksityisiä palveluita. Toisin sanoen maaseudun asukkaat kustantavat keskusten asukkaiden paremmat palvelut, joista raha vielä virtaa yksityisten sijoittajien taskuun ja veroparatiiseihin.

Käytännössä kaikki, mitä SOTE-uudistuksella on väitetty tavoiteltavan, on heitetty hallituspuolueiden toimesta romukoppaan. Palvelujen integraatiosta ei tule mitään, koska palveluntuottajien määrä lisääntyy valtavasti, ja yksityisillä on nyt kiusaus työntää potilaat järjestään erikoissairaanhoidon piiriin. Tämä johtuu siitä, että yksityisille tuottajille maksetaan niiden piiriin rekisteröityneiden asiakkaiden, ei hoidon määrän mukaan. Siksi yksityisten kannattaa hoitaa mahdollisimman vähän ja ajaa asiakas aina maakunnan syliin, kun on mahdollista. Säästöjäkään ei tästä syystä ole uudistuksen myötä tulossa. Edellä esitetyn perusteella uskallan väittää, että eriarvoisuus alueiden välillä syvenee päin vastoin kuin on luvattu.

Maahanmuutto koskee kuntia erityisesti

Maahanmuuton osalta tilanne on myös kehittymässä kriittiseksi. Useita pieniä kuntia on houkuteltu ottamaan vastaan kiintiöpakolaisia, ja monissa kunnissa toimii vastaanottokeskus, joka on kuntaan perustettu ilman valtuuston antamaa lupaa. Kuntien hyväksyessä esimerkiksi 20 pakolaisen vastaanottaminen, avataan todellinen pandoran lipas. Kun pakolaisia kerran on kunnassa, on kunnassa jouduttu lisäämään henkilöstöä pakolaisten palvelujen järjestämiseksi ja kotouttamiseksi. Tällöin maahanmuuttoa kannattavat käyttävät olemassaolevia rakenteita perusteluina uusien pakolaisten vastaanottamiselle, ja kehä on valmis.

On sanomattakin selvää, että kunnilla on elintärkeä osuus valtakunnantason maahanmuuttopolitiikassa. Syksyn 2015 turvapaikanhakijatulvan jäljiltä kaupunkeihin ei enää voida sijoittaa lisää pakolaisia tai turvapaikanhakijoita. Siksi nyt on suunnattu katseet pieniin kuntiin, jotta paine voidaan purkaa kaupunkien ulkopuolelle. Porkkanana tarjotaan valtion apua, mutta se kestää vain rajoitetun ajan.

Kuntapoliitikot voivat estää tilanteen

Jos kunnissa todella on vastarintaa, ovat kuntavaalit mitä parhain tilaisuus puolustaa kunnan itseämääräämisoikeutta ja SOTE-palveluita ja vastustaa maahanmuuttoa. Perustuslaki takaa kunnille itsemääräämisoikeuden. Perustuslain 121§: Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntia ei voida pakottaa luopumaan SOTE-palveluistaan ja itsehallinnostaan perusterveydenhuollon palvelutuotantoon. Mikäli tarpeeksi monet kunnat asettuvat vastahankaan, ei SOTE-uudistus etene senttiäkään – tosiasiassa edelliset uudistushankkeet kaatoi suurelta osin juuri tämä seikka.

Maahanmuuton osalta pätee sama periaate, ja koko maan tilanne vain alleviivaa kuntien vastuuta maahanmuuttopolitiikassa. Mikäli kunnat kieltäytyvät ottamasta vastaan lisää pakolaisia tai turvapaikanhakijoita, on valtiolla käsissään tilanne, jossa sen on pakko leikata tulijamääriä rajusti. Kunnat ovat tässä asiassa kaapin päällä, ei valtio.

Muutoinkin on selvää, että eduskuntapuolueet tulevat pullistelemaan, mikäli kuntavaalien tulos on niille hyvä, ja tulkitsemaan tämän kannatukseksi näiden valtakunnanpolitiikalle. Sen verran teen pikkupolitiikkaa, että mainitsen Kittilässä olevan vaihtoehtona Kuntalaislistan, jolla on viisi ehdokasta ja täydet mahdollisuudet saada läpi näistä ainakin kaksi. Mikäli eduskuntapuolueiden peli kyllästyttää, ei ainakaan voi sanoa, ettei vaihtoehtoa olisi. Kaikki eduskuntapuolueethan ovat sotkeneet kätensä tässä blogissa esitettyihin ongelmiin.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulee erota eurosta ja EU:sta.

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa