Kuntaliitosta eroaminen hankaloittaa kunnan toimintaa

Kittilä on päässyt otsikoihin, kun Perussuomalaisten valtuustoryhmä teki aloitteen kuntaliitosta eroamiseksi. Kannatusta ajatukselle on kuitenkin muistakin ryhmistä, ja jopa Vt. kunnanjohtaja Kyösti Tornberg on aloitteen takana.

Aivan ensimmäiseksi todettakoon, että vaikka olen Perussuomalaisten valtuustoryhmän sitoutumaton jäsen, en ole itse tuota aloitetta allekirjoittanut. Saadessani aloitteen eteeni minulle tuli tunne, että tässä nyt hätiköidään näkemättä koko kuvaa. Ja tuolle tunteelle olen saanut vahvistuksen. Tällä hetkellä aloitteen käsittely on vielä kesken, joten on hyvä hetki yrittää vähän mielipidevaikuttaa.

Aloitteen perusteluiksi on kunnanhallituksen esittelytekstissä mainittu se, että kuntaliitossa on useita virkamiehiä, joiden ideologiana on pienten kuntien yhdistäminen, ja että sinänsä surkea kuntalain muutos, eli Lex Kittilä, saa tukea kuntaliitolta. Lisäksi aloitteen tehnyt ryhmäni perustelee eroamista Anna Mäkelän erottamisasiaa sivuten YLEn mukaan näin: Toisaalta todettiin, että kuuleminen ei olisi ollut riittävää ja toisaalta annettiin ymmärtää, että kuuleminen tietyin edellytyksin oli sittenkin riittävää. Tämä ristiriitainen neuvo johti lopulta siihen, että kunnanvaltuuston päätös kunnanjohtajan erottamisesta todettiin muotoseikkoihin vedoten lainvastaiseksi korkeimmassa hallinto-oikeudessa, perussuomalaiset perustelevat.

Kaikki nuo perustelut ovat sinänsä oikeita. Kuntaliiton toiminnassa on monelta osin parantamisen varaa, mutta sieltä saatavat konkreettiset hyödyt ovat monin verroin suuremmat kuin se itsetunnon kohotus, jonka jotkut saisivat kuntaliitosta eroamalla.

Lainopillista neuvontaa ja paljon muutakin, mutta mistä?

Vaikka olemmekin kovasti mielemme pahoittaneet kuntaliiton antamasta ”avusta” koskien Mäkelän erottamista, niin kyllä sieltä kuntaliitosta lakineuvoja tarvitaan aina. Kuntalakiin tulee muutoksia, ja sen kanssa ollaan naimisissa taas vuosikaudet. Entä jos teemme päätöksiä, jotka ovatkin ristiriidassa uuden kuntalain kanssa? Epävarmassa tilanteessa joudumme kysymään neuvoa yksityiseltä asianajotoimistolta. Asianajajan lausunnot yksittäisessä päätöksessä maksavat näin hihasta ravistaen noin tonnin, jos ovat halpoja. Kittilässä neuvoja on kysellään 20-30 kertaa vuodessa.

Lisäksi silmään pistää, kuinka kuntaliiton konkreettiset hyödyt on typistetty vain sen antamiin lainopillisiin neuvoihin, joita kuntaliitosta voi soittamalla kysyä. Kuntaliitosta on kuitenkin paljon muitakin palveluja saatavilla.

Kuntaliitto järjestää valtuutetuille ja kunnantoimiston työntekijöille koulutuksia koskien esimerkiksi budjetointia ja kirjanpitoa, lakisääteisten sote-palvelujen tuottamista. Lisäksi kunnantalon työntekijät kyselevät kuntaliitosta tarvittaessa neuvoja kirjanpito-ohjeita ja tukea mm. koskien sosiaali- ja terveyspuolella vaikeita kysymyksiä kotikuntalaista, eli kenelle Kittilän tulee palvelut kustantaa. Esimerkiksi osa vanhuksista on kirjoilla Kittilässä, mutta saa hoitonsa muualta.

Kuntaliitto myös kerää, tilastoi ja jäsentelee kuntataloutta koskevia tietoja ja on luonnollisesti yksittäisen kunnan virkamiehiä paremmin perillä siitä, millaisia ovat ne eduskunnan käsittelyyn tulevat lakiesitykset, jotka koskettavat kuntia ja palvelujen tuottamisen ehtoja. Jos näitä tietoja emme kuntaliitosta saisi automaattisesti, pitäisi kunnan melkein palkata erikseen työntekijä selaamaan valtiovarainministeriön sivuja ja tekemään taulukoita.

Kaikki tämä sisältyy siihen samaan jäsenmaksuun, jonka Kittilä maksaa kuntaliitolle. Jos eroamme, saamme kyllä neuvoja muualtakin. Mutta kalliimmaksi se tulee kuin 20 800 euroa.

Tästä ei pidä tehdä henkilökohtaista

Perustelu kuntaliitosta eroamiselle, josta tosiaan on konkreettisia, rahassa mitattavia hyötyjä, ei minun mielestäni pidä erota näin kevein perustein. Vaikka olen samaa mieltä siitä, että kuntaliitto on tosiaankin suuriin kuntiin kallellaan ja vihaan Lex Kittilä-esitystä jota kuntaliitto kannattaa, en haluaisi panna kuntalaisia ja varsinkaan ilman apua jääviä kunnan työntekijöitä maksamaan minun patoumiani.

Vertailukohtana voisin pitää sitä, että olin yliopistossa opiskellessani ylioppilaskunnan jäsen, joka taas on ylioppilaskuntien liiton jäsen. Ylioppilaskuntaan on pakko kuulua, jos haluaa opinto-oikeuden yliopistossa, jäsenmaksu oli noin sata euroa. Tämä järjestely on epäoikeudenmukainen ja typerä. Ylioppilaskunta, jonka jäsenyys on opiskelun ehto, tekee jatkuvalla syötöllä typeriä lausuntoja koskien feminismiä, monikulttuurisuutta ja kaikkea muuta. Vihasin tuota järjestöä, mutta olin silti sen jäsen, sillä sen hyödyt, eli opinto-oikeus ja vaikkapa YTHS:n halvat terveyspalvelut tekivät jäsenyydestä kannattavaa.

Jos eroa kuntaliitosta perustellaan sillä, että osa sen kannoista on poliittisesti ällöttäviä, niin pata kattilaa soimaa: valtuutetut ovat itsekin jäseniä eduskuntapuolueissa, jotka lisäävät kuntien tehtäviä, leikkaavat rahoitusta ja suosivat kaupunkeja. Itselleni on sanottu, että kannatathan sinä eroa EU:stakin. Jokainen ymmärtänee tämän olevan eri asia, enhän minä kannata Kittilän eroa Suomen valtiostakaan, saati Kuivasalmen eroa Kittilästä. Lisäksi sanottakoon, että jos joku pitää kirjoitteluani moraalittomana, koska olen itse eroamisaloitteen tehneen ryhmän jäsen, niin tehtäköön selväksi, että huonoa aloitetta vastustan varmasti, vaikka sen olisi tehnyt Joulupukki.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulee erota eurosta ja EU:sta.

Jakoa

Kommentit

Kommenttia

Julkaisija: Akseli Erkkilä

Akseli Erkkilä
Kansallismielinen, maaseutuhenkinen ja EU-vastainen kansalainen Kittilästä.

Katso myös

Sulatusuunin epävarma tulevaisuus

Yhdysvallat edustaa suomalaisessa poliittisessa keskustelussa eräänlaista kaukaista ja omituista entiteettiä, joka toimii vaatimattomalle suomalaiselle eräänlaisena vertailukohtana, …

FI HALUAA KIELTÄÄ KARKOTUKSET: ”VALKOISIA RUOTSALAISIAKAAN EI KARKOTETA”

Nyt viikonloppuna pitää Feministinen aloite vuotuisen puoluekokouksensa Västeråsissa. Toivo on suuri siitä, että pääsisivät eduskuntaan …