Mitä kylmä sota pohjimmiltaan oli? Kapitalismi vastaan kommunismi on perinteinen vastaus. Taloustieteelliset näkemykset varmasti jokseenkin vaikuttivat toki asiaan, mutta tässä tulen perustelemaan oman näkemykseni sotienjälkeisen ajanjakson visioiden eroavaisuuksista, tai enemmän oikeastaan niiden yhtäläisyydestä. Ensin kuitenkin sotaa edeltäneestä ajasta ja miten siihen päädyttiin. Vaikutteita näkemyksiini on monia ja tuskin ainuttakaan ihan alkuperäistä näkemystä tulen tässä esittämään. Kokoan vain yhteen monien eri lähteiden näkemyksiä, mitä monet muutkin ovat tehneet.
Ensimmäisen maailmansodan aikaiset monarkiat Euroopassa eivät olleet tarpeeksi kykeneväisiä valjastamaan kaikkia yhteiskunnan resursseja käyttöönsä yhtä hyvin kuin yhteiskuntaa täydellisemmin mukaan ottavat mutta myös hallitsevat demokratiat. Kun valtio perustelee itsensä koko sen sisällä asuvan väestön nimeen, on sen helpompi myös perustella heidän täydellisempää, totalitaarisempaa hallintoa. Yksi monarkki kun verottaa tavallista kansalaista, se vaikuttaa tyrannisammalta kuin se, että byrokraatti, joka sen tekee, sanoo tekevänsä sen kaikkien tämän naapureiden nimeen. Tämä syy, Amerikan presidentti Wilsonin teesien lisäksi oli pohjalla monarkioiden kaatumiseen ja tasavaltojen perustukseen.
Resurssienohjauksen ja managerialisen luonteensa kautta sotienväliset ja toisen maailmansodan aikaiset hallinnot eivät olleet kovin erilaisia. Fasistisen Italian talousohjelmat eivät olleet lainkaan kovin erilaisia kuin Rooseveltin New Deal, tai Neuvostoliiton viiden vuoden suunnitelma tai Saksan kansallissosialistisen työväenpuolueen nelivuotissuunnitelma. Se, missä nämä kaikki kuitenkin erosivat voimakkaasti, oli moraalisissa visioissaan. Näistä lukija tietää hyvin, ei sen enempää siitä.
Sotien jälkeen tilanteeseen tapahtui muutos. Kuten aiemmin mainittu, taloudelliset visiot vähintäänkin nimellisesti alkoivat olemaan se perustelu osapuolten paremmuuteen toisistaan, jättäen moraalisen vision eroavaisuudet vain siihen, että kumpi talousjärjestelmä toteutti sen yhteisen moraalisen vision paremmin. Mikä moraalinen visio? Me tiedämme sen vuonna 2023 hyvin.
Tasa-arvo.
Oli se lopputulosten, mahdollisuuksien, lähtökohtien aivan sama mitä siihen laittaa päälle koristeeksi tai rajaa aihetta. Yhteinen moraalinen visio Yhdysvalloilla ja Neuvostoliitolla kylmässä sodassa oli tasa-arvo.
Nämä kaksi maata menivät ympäri maailmaa, latinalaista Amerikkaa, Afrikkaa, eteläistä Aasiaa, Koreaa ja Kiinaa kilpaillen siitä, että kumpi oli niitä oikeita antirasisteja ja antifasisteja. Kumpi edisti sitä todellista tasa-arvoa ja demokratiaa. Kumpikin oli kaksinaamainen asiassaan yrittäen päihittää toinen, mutta tämä oli moraalinen perustelu kaiken pohjalla, miksi ylipäätään piti mennä minnekään. Neuvostoliitto ja Yhdysvallat yhdessä tuhosivat joka ikisen eurooppalaisen siirtomaan, joka ikisen jäljellä olevan itsenäisen monarkian, kuten Kamputsea ja moni muu. Sen jälkeen kun ne olivat yhdessä tasa-arvon tuottaman tuhon kautta maan tasalle tuotu, he tappelivat keskenään raunioista. Monissa paikoissa nämä sisällissodat ja epäjärjestyksen tilat ovat käynnissä tähän päivään asti. Tasa-arvoa on olemassa tässä materiaalisessa maailmassamme pelkästään, kun kaikki on tuhkaa ja tuhottu. Tähän tämä moraalinen visio johtaa. Venäjä, Yhdysvallat ja Kiina kaikki kilpailevat vieläkin näissä raameissa. Kiina omassa viestinnässään mainitsee joka kerta Amerikassa mustien kohtelun. Venäjä myy itseään Afrikassa kolmannen maailman pelastajana rasistisilta anglosakseilta. Yhdysvalloissa näistä kahdesta ei pysty puhua mainitsematta että Xi tai Putin ovat ersatz-Hitler. Joku päivä tämäkin orjamoraliteetti kuitenkin loppuu, mikään ei ole ikuista.
Kommunismin kokeilut on nähty. Ne johtavat tuhoon kaaokseen ja kuolemaanm Kuten kirjoittajan mainitsemassa Kambotsassa. Kiinakin yritti kommunismia joka vei maan tuhon partaalle kunnes raottivat ovea kapitalismille ja vapaalle markkinataloudelle. Mutta Kiina on edelleen kommunistinen dystopia joka on vain siirtänyt kohtaloaan. Kommunismi jossa tyhmät elättävät laiskat ei vaan toimi. Vapaassa maassa ihminen palkitaan kykyjen, taitojen ja ahkeruuden mukaan, mikä on oikeudennukaisin tapa toimia ja elää. Vapaana valtion kontrollista
”Mitä kylmä sota pohjimmiltaan oli? Kapitalismi vastaan kommunismi on perinteinen vastaus.”
Mikä ihmisiä ajaa sotaan? Kyllä se on ihan ihmisen perusluonne, toki nykyään myös oma etu eli taloudelliset hyödyt ohjaa päättäjiä.
Omanedun tavoittelijoita vaarallisempia on silti Marinin kaltaiset ideologiaansa ajattelematta ajavat päättäjät.
Kumpi oli ensin muna vai kana. Ja kummalla aloitti ihmiskunta taipaleensa sodalla vai rauhalla.
Muna oli ensin. Minä tunnustan. Vähän munasin ja siitä syntyi elämä planeetallemme.
Ihmiskunta aloitti rauhalla, sillä piti ensin ihmetellä, että mikä tuo toinen on. Sitten näkivät ruokaa ja kiirehtivät kisaamaan siitä, kuka saa syödäkseen. Ei ollut tarpeeksi ja siitähän sota syttyi.
Miten vaan mutta kana kannattaa pitää hengissä niin se antaa syötävää paljon pidempään.
Kananmuna on kaikenlisäksi luonnon täydellisin ruokapakkaus.