Blogit

Lappalaislautakunta maakunnan alle?

Inarissa käydessäni ja tietysti politiikkaa paikallisten kanssa raataillessani nousi useimmiten esille kysymys saamelaiskäräjävaalien syrjinnästä, joka sulkee suuren osan ihmisistä koko syteemin ulkopuolelle. Samalla käräjille haluttaisiin aina vain lisää sananvaltaa paikalliseen elinkeinopolitiikkaan,

Aika ajoin Lapissa herätään keskusteluun saamelaiskysymyksen ympärillä. Milloin aiheena on itse saamelaismääritelmä ja täten saamelaiskäräjien vaaliluettelon avoimuus, ILO-sopimus ja sen ratifiointi tai sitten saamelaisten väittämä heidön oikeuksiensa poljenta Suomen valtion taholta. Mikäli tahtoa olisi, voitaisiin koko asia järjestää uudelleen maakuntauudistuksen yhteydessä.

Mielestäni koko nykyinen järjestely on järjenköyhä. Kuinka ihmeessä nykysuomalaiset olisivat velkaa saamen kieltä puhuville siitä, että 1500-luvulla Ruotsin kruunu on kannustanut väkeä uudisraivaajiksi Lappiin? Media ja saamelaisaktiivit itse haluaisivat luoda Suomeen samanlaisen vastakkainasettelun ja rakentaa samanlaisen historian kuin Pohjois-Amerikassa. Suomeen halutaan oma ”riistetty alkuperäisväöestö” ja kantaväestö halutaan saada näyttämään sinitakeilta, jotka ryöstivät maat ja hajottivat intiaanileirit Hollywood-elokuvissa.

Totuus on kuitenkin toinen. Suomen Lappia ei ole asutettu perustamalla sotilasleirejä ja vetämällä piikkilankaa, vaan uutterien talonpoikien pellonraivauksella ja pirttiviljelyllä. Itse asiassa Lapissa asuneista saamelaisista useimmat asettuivat itsekin maataloutta harjoittamaan ja sulautuivat näin tulijoihin täysin rauhallisesti. Mikäli väkivaltaa on ajoin tapahtunut, ei se ole ns. ”ajan hengestä” juuri poikennut. Suomalaisetkin ovat siitä historiassa osansa saaneet.

Saamelaisaktiiveiksi itseään tituleeraavat ovat usein väittäneet Suomen valtion toimivan rasistisesti esimerkiksi oikeuselinten hyväksyessä käräjien vaaliluetteloon väkeä, joka ei ole saamelaiskäräjäporukan mieleen. Mietitään asiaa hetki. Entä jos Suomen eduskuntavaaleissa äänioikeuden saadakseen olisi ihmisten pystyttävä todistamaan polveutuvansa suomalaisista, ja hänen tulisi puhua suomea? Mikäli tämä menettely koskisi Suomen eduskuntavaaleja, niin sitä kutsuttaisiin rasismiksi. Mikä esimerkiksi tekee omasta suvustani vaikkapa Tervaniemen kautta seuraten vähemmän lappilaisen kuin kenen tahansa saamelaiskäräjäedustajan? Minä itse en itseäni saamelaiseksi tai lappalaiseksi tunne, mutta tuttavapiirissäni on paljon lappalaishenkisiä ihmisiä, joita ei päästetä käräjävaaleissa äänestämään.

Paljon huudellulla ILO-sopimuksella vain pahennettaisiin nykyisen politiikan aiheuttamaa eriarvoisuutta Lapissa. Saamelaiskäräjille annettaisiin veto-oikeus elinkeinotoimintaan ja näin ihmisten toimeentuloon ja työpaikkoihin. Näin käy, mikäli sopimusta tulkitaan sitä haluavien mielen mukaan, ja nykymaailman meno näyttää siltä, että kaikki tehdään vähemmistön tulkinnan mukaan.

Mikäli Suomeen perustetaan maakuntahallinto, olisi koko saamelaiskysymys määriteltävä uudestaan. Maakunnille tulee taata itsehallinnollisia tehtäviä sekä todellinen itsehallinto SOTE-puoleen, eikä hallituksen kaavailemaa valinnanvapaushuutokauppaa, jossa yksityiselle lapioidaan SOTE-rahaa minkä keritään. Lapin maakunnan alle voitaisiin perustaa lappalaisasioita ja Lapinmaata, jonka rajat määriteltäisiin uudelleen, käsittelevä valiokunta, johon voisivat edustajia äänestää kaikki tuolla alueella itsensä lappalaisiksi tuntevat. Tämä olisi paikallisdemokratiaa ilman sitä syrjintää, jota esimerkiksi Inarissa asuvat saamelaisluettelon ulkopuoliset kokevat.

Muuten olen sitä mieltä, että EU:sta ja eurosta tulisi erota.

Akseli Erkkilä
4.8.2016

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa