Miksi Suomessakin ei suojeltaisi omaa työntekijää?

Kun Donald Trump on hoitanut virkaansa viikon verran, on somekuplassani joka toinen päivitys koskenut hänen politiikkaansa, puolesta tai vastaan. YLEn ja muiden Suomen valtamedioiden toimittajat ovat haukkuneet kuorossa Trumpia ja hänen politiikkaansa, ja varsinkin vasemmistolaisesti suuntautuneet voimat ovat koko miehen kironneet. Poliittiseksi lyömaseeksi on kaivettu varsinkin protektionismi, josta on nykymaailmassa tehty kirosana. Tätä en koskaan ole käsittänyt – protektionismiahan pitäisi juuri vasemmiston kannattaa.

Protektionismi tarkoittaa yksinkertaisesti ilmaisten politiikkaa, jossa tarkoituksena on suojella oman maan tuotantoa ulkomaiselta kilpailulta. Protektionistisia toimia on monenlaisia. Yleisimpiä ovat tullit, joissa siis ulkomaisilta tuotteilta peritään maksu, joka nostaa ulkomailta tuodun tavaran hintaa markkinoilla. Tällöin kysyntää ohjataan kotimaisiin tuotteisiin. Samaan tapaan toimii valuutan devalvaatio – kun oman valuutan arvoa devalvoidaan, sen arvo suhteessa muihin valuuttoihin laskee. Kun markalla saa vähemmän dollareita, kasvaa markkaa käyttävälle kuluttajalle Amerikasta tuotujen tuotteiden hinta. Devalvaatio eroaa tulleista siinä, että se vaikuttaa koko talouteen ja kasvattaa samalla kotimaisten tuotteiden kilpailukykyä ulkomailla. Kolmas suosittu keino on kotimainen sääntely – tätä käytti muuten Japani valloittaessaan maailmaa 1970- ja 1980-luvuilla. Näennäisesti Japanin talous oli avoin, mutta lainsäätäjät keksivät Japanin markkinoilla myytäville tavaroille vaatimuksia, joita ulkomaiset kilpailijat eivät täyttäneet.

Donald Trump allekirjoitti lyhyessä ajassa asetuksen, jolla aletaan valmistella hänen lupaamansa muurin rakentamista Meksikon ja Yhdysvaltain rajalle. Trumpin lupaukseen kuului myös se, että Meksiko maksaa tuon muurin. Tietysti Meksiko ei muuria maksa siirtämällä rahaa amerikkalaisille. Tällöin Trump on ilmoittanut asettavansa Meksikosta tuotaville tuotteille 20% tuontiveron. Tämä pienentää ainakin jonkin verran Yhdysvaltain kauppataseen vajetta – Meksikosta kun tuodaan enemmän tavaraa Yhdysvaltoihin kuin toisin päin. Näin ollen rahaa, joka muuten virtaisi Meksikoon, jää amerikkalaisten omaan talouteen. Teknisesti raha on siis Meksikosta pois, eli lupaus on nyt täytetty niin hyvin, kuin on omin voimin mahdollista.

Selvää protektionismia

Kuten nopeimmat huomasivat, on tuontivero käytännössä tulli, ja Trumpin toimi on klassista protektionismia. Trump suojaa oman maansa tuotantoa, ja yhdistää tuontiverot veronalennuksiin kotimaassa toimiville yrityksille. Näin hän yrittää tehdä tavaroiden valmistamisesta kotimaassa kannattavampaa suhteessa tehtaiden pyörittämiseen ulkomailla ja tavaran rahtaamisesta sieltä Yhdysvaltoihin. Kaiken kansantaloustieteellisen järjen mukaan tällainen politiikka mitä luultavimmin onnistuu.

Aikaisemmin Trump irtisanoutui TPP-sopimuksesta, eli Tyynenmeren alueen vapaakauppasopimuksesta. Sama media, joka vielä jokin aika sitten kritisoi samankaltaista TTIP-sopimusta, jota sorvattiin Amerikan ja EU:n välille, huutelee protektionismista ikään kuin pilkkanimenä. TPP ja TTIP heikentäisivät selvästi valtioiden omaa lainsäädäntövaltaa omalla alueellaan – näissä järjestelmissä esimerkiksi Suomi voisi joutua oikeuteen amerikkalaisen yhtiön haastamana, mikäli päätämme säätää lain, joka heikentää yhtiön voittoja. Miksi nyt liberaali vasemmisto ei hurraa Trumpille? Tietysti siksi, että heidän sokea kohtana on muuri. Mies, joka tekisi jotain oikein, mutta haluaa pitää laittomat maahanmuuttajat ulkona, on lähtökohtaisesti huono ihminen. Mustavalkoisella suhtautumisella maailman tapahtumiin emme koskaan opi toisten virheistä saati onnistumisista.

Isänmaallisen talouspolitiikan hyvät puolet

Kuten jo tuli sanottua, protektionismilla on kaikki edellytykset toimia. Esimerkiksi ulkomaisten tavaroiden hinnan nostaminen tullien tai devalvaation avulla toimii jokseenkin mekaanisesti, sillä kuluttajista suuri osa tekee kulutuspäätöksensä juuri ostamiensa tuotteiden hinnan perusteella. Tällöin kysyntää ohjautuu kotimaisiin tuotteisiin, kun kuluttajat hakevat korvaavia tuotteita kotimarkkinoilta. Tällöin kotimaisten tuottajien kannattaa investoida lisää ja lisätä tuotantoa, joka lisää työpaikkoja ja työvoiman kysyntä nostaa palkkoja, jolloin kulutusvara lisääntyy.

Oman tuotannon suojelu on keskeisessä asemassa monissa muissakin ”työväenpuolueiden” korostamissa ongelmissa, kuten vaikkapa tuloerojen kasvussa, ja ympäristökysymyksissä. Kun valtio suojelee omaa talouttaan ja kotimaisia työpaikkoja, syntyy kilpailua työvoimasta. Tällöin juuri työväen palkat nousevat, ja rahaa siirtyy sijoittajien saamasta katteesta palkkoihin. Juuri globalisaatio ja vapaakauppa ovat mahdollistaneet koulutetun suomalaisen työvoiman sivuuttamisen ja voittojen nousemisen ja sitä kautta kasvattaneet tuloeroja.

Usein peräänkuulutettu ympäristöystävällisyys on myös hieman tulkiten saavutettavissa kotimaisen tuotannon suojelulla. Mikäli valmistaisimme vaikkapa kännykkämme ja tietokoneemme itse (retrotietokonenörttinä tiedän, että Nokian mikromikko-tietokoneet oli tehty prosessoria lukuun ottamatta Suomessa ja suomalaisista aineista), kuinka moni uskoo, että emme säästäisi luontoa? Voiko Kiinassa savuttavan teollisuuden tuotteista valmistettu, toiselta puolen maailmaa tänne kärrätty telkänpönttö olla ympäristöystävällisempi kuin kotimainen kone?

Kun ulkomailta tuotu tavara kallistuu, aletaan tuottaa mitä luultavimmin kotimaista, ja käyttää kotimaisia raaka-aineita. Tästä ovat osoituksena myös pidetyn pääministerimme, Juha Sipilän, harrastamat häkäpönttöautot. Autojen piti alkaa kulkea pilkkeellä, kun ulkomainen öljy oli kallista. Samoin jatkosodan aikana Suomessa kehiteltiin kovaa vauhtia omaa versiota saksalaisesta Messerschmitt Bf 109-hävittäjästä. Suomalainen versio oltaisiin rakennettu mahdollisimman pitkälti puusta.

Sama toimisi Suomessakin

Moni lienee hiljaa itsekseen ajatellut, kuinka hienoa olisi, jos Suomessa toimittaisiin samalla tavalla. Vanhemmat muistavatkin, että näin on toimittu. Varsinkin maataloustuotteita ja elintarvikkeita tullattiin ennemmin Ruotsin rajalla. Voita kun sai Suomestakin, ja voin tuottaja tarvitsi leipää voinsa alle. Kaikkein kuuluisin suomalainen protektionismi liittyi kuitenkin devalvaatiosykliin, eli valtio heikensi valuuttansa ulkoista arvoa tasaisin väliajoin. Siksi meillä oli ennen töitä, ja siksi palkat nousivat samaa vauhtia työn tuottavuuden kanssa aina 1990-luvulle asti.

Omasta valuutasta luopuminen ja vapaakauppa sellaisten EU-maiden kanssa, joilla on valtavia etuja niiden sijainnin, liikenneyhteyksien ja suuremman väestön takia ovat tuhonneet tuhansia suomalaisia yrityksiä ja vielä enemmän työpaikkoja. Samoin EU-direktiivit ja kilpailulait, jotka estävät esimerkiksi kuntia ja valtioita suosimasta kotimaisia urakoitsijoita ja tuottajia, ovat tuhonneet suomalaista raskasta teollisuutta. Esimerkiksi mainitsen Lokomon, joka katosi yhdessä TVH:n kanssa. Niin katosi myös se vanha Valmet, joka valmisti Suomessa kaiken metallisen traktoreista rynnäkkökivääreihin.

Tullit tai vähintäänkin oma raha nostaisivat jälleen Suomen työllisyyttä, ja kokisimme taas tekevämme työtä toisillemme, emme vain selviytyäksemme itse. Silloin palaisi työvoiman kysyntä, ja katoaisivat vuokratyöfirmat ja pätkätyö. Suomen sisämarkkinoilla kehittyisi tuotteita, joista jalostuisi vuosien saatossa uusia vientimenestyksiä – näin muuten syntyi Nokia, vaikka sitä pidetäänkin Suomessa jonain globalisaation ylistyslauluna.

Mikäli suojelisimme tuotantoamme niillä alueilla, joilla voimme tuottaa tarvittavan itse, emme häviäisi mitään. Selfiekepit, iPhonet ja iPadit eivät tutkitusti ole lisänneet ihmisten onnellisuutta, siksi on turha puhua hyvinvointitappiosta. Let’s make Finland great again.

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen tulee erota eurosta ja EU:sta.

Akseli Erkkilä
28.1.2017

Jakoa

Kommentit

Kommenttia

Julkaisija: Akseli Erkkilä

Akseli Erkkilä
Kansallismielinen, maaseutuhenkinen ja EU-vastainen kansalainen Kittilästä.

Katso myös

Reaalimonikulttuuria Manchesterissa

Manchesterissa eilen illalla 22 kuolonuhria ja vähintään kymmeniä loukkaantuneita vaatinut pommi-isku rock-konsertissa muistuttaa meitä reaalimonikulttuurista. …

VUOTANUT DOKUMENTTI PALJASTAA: EU-KOMISSIO AIKOO PAKOTTAA RUOTSIN LIITTYMÄÄN EUROON

Vuotanut dokumentti Brysselistä paljastaa, että EU-komissio aikoo ensi viikolla katsoa, että asettavat esille ehdotuksen, joka …