Blogit

Nähkää, että se on loppu EU:lle

Iso-Britannia jättää EU:n. Tämä on ollut selvää sitten kansanäänestyksen viime vuonna. EU:n on pakko nähdä, että he eivät sen takia voi vaatia samanlaisia oikeuksia EU-kansalaisille, siitäkään huolimatta, vaikka se olisi toivottavaa.

Tunnelmat on vähintäänkin sanottuna huonot Ison-Britannian ja EU:n välillä. Tämä kaikki tulee menemään hienosti ja kitkattomasti, lupasivat kumpikin osapuoli brexitäänestyksen jälkeen viime vuonna. Mutta käytännössä ovat neuvottelut muistuttanut enemmänkin avioeroa, missä puolisot riitelevät siitä, kuka tulisi saamaan kesämökin.

Viikolla tuli tietoja siitä, että tämän vapaa liikkuvuus EU:ssa päättyy, kun Iso-Britannia lähtee EU:sta maaliskuussa 2019. Mahdollisesti voi ilmoituksen nähdä jonkinlaisena vastauksena sille kritiikille, jonka EU on osoittanut pääministeri Theresa Mayerin kovaa linjaa kohtaan.

Tämä on paha. Iso-Britannia ja EU tulevat myöskin tulevaisuudessa olemaan riippuvaisia toisistaan, poliittisesti, kuin myöskin taloudellisesti.

Mutta vaikka kuinka toivottavaa tämä olisikin, että Theresa May suhtautuu avoimin mielin EU:hun, on se silti Iso-Britannia, joka päättää, kuinka integroitunut maan tulee olemaan muun Euroopan kanssa. Ikävä kyllä, eivät EU-neuvottelijat näe tätä. Sen sijaan sen, että nöyrästi hyväksyisivät brittien päätöksen, niin vaikuttaa EU uskovan siihen, että brexit voidaan pysäyttää Brysselissä, mikäli näytetään enemmän EU:n arroganttia puolta.

Kunnioittakaa kansanäänestystä

Hiljattain valittivat EU:n brexitryhmän jäsenet niistä seuraamuksista, mitä EU-erosta tulee seuraamaan niille EU-kansalaisille, jotka asuvat Isossa-Britanniassa. Ei-brittiläisillä, ei tule olemaan mahdollisuutta äänestää paikallisissa valeissa ja, heidän on pakko saavuttaa tietty ansiotaso sille, että heillä tulee olemaan oikeus jäädä maahan. EU tarkoittaa sillä sitä, että henkilöt, jotka eivät ole Britannian kansalasia, tulevat luokitelluksi ”toisen luokan kansalaisiksi”.

Se tuntuu siltä, kuin Guy Verhofstadt ja hänen kollegansa ovat unohtaneet sen, että brexit tarkoittaa sitä, että Iso-Britannia ei halua kuulua EU:hun. Tähän sisältyy myöskin se, että se on brittiläinen parlamentti, joka päättää, josko ulkomaan kansalaisella on oikeus äänestää ja oleskella ylipäätään brittien maaperällä. Tietysti se on valitettavaa, että brittiläiset äänestivät vapaata liikkuvuutta ja intgroitua Eurooppaa vastaan.

Mutta kansanäänestystä tulee kunnioittaa ja sen myötä myöskin brittien vaatimuksia siitä, mitkä ehdot on ne, jotka voidaan asettaa ulkomaisille kansalaisille, jotka asuvat Isossa-Britanniassa.

Riski sille, että EU-kritiikki kasvaa

Argumentit sille, että EU:n pitäisi laittaa kova kovaa vastaan sille, että pelotella muita maita siitä, että he lähtisivät samalle tielle kuin Iso-Britannia – idea, minkä saksan valtionvarainministeri ilmaisi – jolla on myöskin taustapuoli. Jos Brysseli koetaan jonkinlaisena kiristyskapulana, on sille olemassa riskinä se, että EU-kriittisten liikehdintä kasvaa. Asettamalla pelokkeita jäsenvaltioille, on tuskin hyvä strategia sille, että lisätään liiton uskottavuutta.

Tämä ei ole liiton periaatteiden mukaista demokratiaa ja on tämän lisäksi köyhyyden merkki. Puutteista huolimatta, on EU hyvä Euroopalle. Että sillä ei tulisi olemaan parempia argumentteja yhteistyölle kuin se, että siitä tulee työlästä, jos joku lähtee ja se jo sanoo jotain EU-byrokratian omakuvasta.

Iso-Britannia tulee lähtemään pois EU:sta. Islationismi seisoo heidän puolellaan. Elokuun lopulla tullaan neuvotteluja jatkamaan. Toivottovasti EU:lla on enemmän pehmeämpi näkemys ja toimii hyvänä esimerkkinä.

Expressen

Jakoa

Kommentit