Blogit

Paratiisin puutarhuri

Kuva Max Pixel.

Asianajotoimisto Appleby organisoi postilaatikkofirmoja – puhtaasti ja ammattimaisesti. Kuitenkin konsernien, kuten Nike, lisäksi toimiston asiakkaina on myös rikollisia.

Robert Woods on kiihtynyt. Kansainvälinen asiantoimisto Appleby valtuutti entisen poliisin Robert Woodsin varmistamaan, että toiminta noudattaa sääntöjä ja lakeja. Woodsille on selvinnyt, että toimisto on (heinäkuu 2014) ottanut asiakkaakseen muutaman epäilyttävän toimijan. Yksi asiakkaista oli liikemies, joka teki kauppaa afrikkalaisilla timanteilla. Tämän liikemiehen toimintaan puuttui Belgian oikeuslaitos, joka oli kieltänyt toiminnan ja teroittanut vaatimustaan 160 miljoonan euron sakolla. ”Nämä syytteet ovat erittäin raskauttavia, koska koskevat kauppaa veritimanteilla. Miksi minulle ei ole kerrottu?” Woods oli sanonut eräälle työkaverilleen.

Lopulta Woods taipui pitämään asiakkaan, vaikka timanttikauppa sisälsi korkean riskin. Toisaalta Woods näki muista syitä pitää yhteinen liiketoiminta voimassa. Lopulta Woods pitää esimerkkiä suoran sisäisten sääntöjen rikkomuksena. Hän varoittaa työyhteisöään asettamasta voittohuumaa vastuun yläpuolelle. ”Tapahtunut mikä tapahtunut. Tulevaisuudessa on yritettävä estää rahanansaitsemisen ilon sokaisemasta ymmärrystämme.” Sanoin Woods työyhteisölleen.

Applebyn asianajotoimisto on Paratiisi papereiden aiheuttaman myrskyn keskuksessa. Suurin osa Süddeutsche Zeitung:in saamista dokumenteista on Applebyn toimistosta. Kaikkiaan 13,4 miljoonan dokumentin kokonaismäärästä 6,8 miljoonaa tulee Applebyn arkistoista. Appleby on johtava toimisto ns. ”Offshore Magic Circle”, joka on maailman laajuinen verkko lakiasiantoimistoista, asiantuntijoista ja managereista, jotka hoitavat veroparatiisifirmoja. Applebylla on 470 työntekijää ja toimisto jokaisessa veroparatiisissa, niin Euroopassa, kuin Karibialla tai Afrikassa.

Appleby julistettiin vuonna 2015 ”vuoden offshore-toimistoksi” juristien ”Legal 500”-järjestön toimesta. Perusteluina mainittiin, että Appleby hoitaa leiviskänsä ehdottoman puhtaasti ja ammattimaisesti. Tätä mainetta ylläpitääkseen Appleby kouluttaa työntekijöitään sisäisesti.

Applebyn koulutuksen sanoma on varovaisuus, joka estää ketään loukkaamasta toisiaan. Tarkoitus on estää rikoksilla ansaitun rahan valkopesu, jossa myös pesukonetta voidaan syyttää valkopesusta. Tämä tuottaisi pahimmissa tapauksissa erillisille toimijoille rangaistuksia aina vankeusrangaistuksiin asti ja saattaisi vaarantaa toimiston maineen. Tällä viitataan tilintarkastusyhtiö Arthur Andersen:iin, joka sekaantui vuonna 2002 Enron-skandaaliin ja käytännöllisesti tuhoutui siinä sivussa.

Applebyn 65 sivuinen powerpoint-esitys, joka on osana ”paratiisi papereita”, palaa lähteille ja teroittaa liiketoiminnan perussäännöistä ja vaaroista, kuten läpinäkymättömien asiakkaiden ja firmojen tilien perustaminen veroparatiiseihin. Esitys varoittaa uudestaan ja uudestaan rikollisista toimijoista, jotka käyttävät veroparatiisitilejään omaksi hyödykseen ja Applebyn ei tulisi olla näissä toimissa osallisena. ”80 prosenttia taisteluista hävitään tai voitetaan porteilla”, voi lukea esityksestä.

Ongelma Applebylla on, että heillä on kokonainen käärmetalo täynnä käärmeitä paratiisissa. Applebyn asiakkaina on korruptoituneita poliitikkoja, talouspakotteiden alaisia liikemiehiä ja tuomittuja veronkiertäjiä. Esitys kertoo esimerkkejä: Kiinalaisen mafian kanssa toimivaksi epäilty henkilö, Meksikosta karkotettu petoksia tehtaillut henkilö, joka lopulta tappoi asiakkaansa, näiden rahat eivät voi olla, kuin rikoksilla hankittuja. Applebyn asiakkaina on myös US-poliisin FBI:n ”Ten Most Wanted”-listan henkilöitä. Näistä erityisen kiusallisista asiakkaista on Applebyn mukaan konsultoitu viranomaisia.

Appleby on kuitenkin antanut periksi periaatteilleen, koska vuonna 2006 toimiston omien arvioiden mukaan Cayman saarien 3.600 asiakkaan joukossa on 600 ”ei sääntöluokiteltua” asiakasta, eli noin kuudes osa asiakkaista on mahdollisesti rikollisia. Näistä asiakkaista ei myöskään ole tarkkaa tietoa henkilötodistusten tai kotipaikkojen kaltaisten tietojen kautta. Nämä asiakkaat voivat olla fiktiivisiä ja asiakkaiden takana voi olla kuka vaan. Tutkijoilla ei ole mitään mahdollisuuksia selvittää ketä tai kuka on varojen omistaja. Appleby selittää ”sääntöluokittelemattomien” asiakkaiden määrää kovilla standardeilla, joiden takia jo yhden dokumentin puuttuminen johtaa asiakkaan siirtämiseen tähän kategoriaan.

Viisi vuotta myöhemmin, 2011, turvallisuuspäälikkö Robert Woods teki oman powerpoint-esitelmänsä. Tässä esitelmässä esiintyy usein TV-mafiasarjan ”The Sopranos” kuvia, jotka kuvittavat sääntörikkomuksia ja varomattomuutta. Esimerkkinä mainittiin mm. terroristirahoitus-juttu, jossa Applebyn kautta kulki satoja tuhansia euroja, jotka olivat ”varmuudella saastuneita”. Toisessa tapauksessa Appleby sai korvauksen eräältä asiakkaaltaan, joka halusi ostaa Lontoosta kiinteistön. Ilman, että tarkasti asiakkaan varojen laillisuutta. Myöhemmin selvisi, että varat olivat peräisin eräältä pakistanilaiselta virkamieheltä, joka oli hankkinut varat petoksella virkamiesasemaansa hyväksi käyttäen. ”Tämä tapaus toi yritykseemme korruptiolla hankittua laitonta rahaa!”

Applebyn korkein laillisuuden valvoja tuli esityksessään seuraavaan lopputulokseen: ”Sonta, jota käsittelemme, on ajoittain henkeäsalpaavaa.” Applebyn virallinen kanta ”sontaan” on, että kyseisellä termillä ei tarkoiteta uusia asiakkaita itsenään vaan riittämättömällä laadulla esimerkiksi passikuvissa tai yhteystiedoissa.

SZ ja heidän kumppanit kansainvälisen tutkivan journalismin kattojärjestön (International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ)) kanssa yhteistyössä ovat esittäneet erillaisia syytöksiä Applebya vastaan. Vähintään 63 tapausta ovat selviä rikkomuksia rahapesusäännöksiä vastaan ja useita satoja muita rikkomuksia on tullut tutkimuksessa esiin. Applebyn toimisto reagoi syytöksiin ympäripyöreästi kirjallisella vastauksella, jota ei saa siteerata. Ensimmäistä vastausta seurasi toinen ja kolmas, mutta mikään niistä ei vastannut itse kysymyksiin.

Myöskään henkilökohtainen vierailu Man saarien toimistossa ei auttanut selvittämään asioita. Myöhemmin Appleby teki kaksi julkista selvitystä internet sivulleen. Ilmoitusten sanoma oli, ettei Applebyn toiminnassa ja asiakkaista ole löytynyt mitään epäselvää ja lopulta Appleby oli jo joutunut kyberhyökkäyksen kohteeksi.

Applebylla ja Panama paperien keskuksessa olleella Mossack Fonsecalla on suuri. Siinä missä Mossack Fonseca tekee suurimman osan liikevaihdostaan postilaatikkofirmoilla, on Applebylla suurempi liikevaihto testamenteista, asiakkaiden työoikeudellisista ongelmista tai avioerotapauksista. Toimisto auttaa asiakkaitaan myymään taloja, lentokoneita ja laivoja, jotta niistä tulisi mahdollisimman vähän veroja maksettavaksi.

Appleby edustaa myös konserneja, kuten Nike, Facebook tai raaka-ainekauppias Glendore, ja näin on tekemisissä myös maailman suurimpien yritysten kanssa. Mossack Fonsecan asiakkaat olivat harvoin Amerikan eläviä, on Applebyn asiakkaat pääosin Pohjois-Amerikasta ja sen kaikista osavaltioista. Appleby on kuuluisampi, kuin Mossack Fonseca, varovaisuudestaan asiakkaidensa valinnan ja sääntörikkomusten osalta. Kirjeessään Appleby selittää, että maksaa tästä syystä vuosittain isoja summia rahaa pelkistä selvityksistä korkeatasoisille yhteistyökumppaneilleen. Se, että selvitykset ovat kantaneet tulosta ja selviä väärinkäytöksiä on estetty tai korjattu, todistaa toimiston luotettavuuden.

Applebyn asiakkaat.

Applebyn henkilöasiakkaina on suuri määrä amerikkalaisia (25.414 kpl). Toinen suurimmista asiakasmaista on Englanti (12.707 kpl) sitä seuraa Hong Kong (6120), Kiina (5675), Bermuda (5124), Kanada (2663), Sveitsi (1849), Caymansaaret (1816), Singapore (1440) ja Man saaret (1394).

Yrityksistä suurin osa on Bermudalta (6849), Caymansaarilta (6798), Amerikoista (5576), Brittien neitsytsaarilta (1987), Man saarilta (1650), Briteistä (1592), Jerseystä (1190), Hong Kongista (863), Kanadasta (505) ja Sveitsistä (491).

SZ-lehden saamien miljoonien dokumenttien valossa tämä asiakasjako on erittäin kyseenalainen. Ne näyttävät toteen, että toimisto on tehnyt sopimuksia lainrikkojien tai sanktioiden alla olevien ökyrikkaiden kanssa. Sähköpostit, laskut, pankki- ja oikeusdokumentit ja muut dokumentit näyttävät toimiston todellisen bisnesmallin aina 1950 luvulta alkaen vuoteen 2016 asti.

Todisteet ovat kaksijakoisia. Ensin jotkut asiakkaat käyttävät postilaatikkoyrityksiään rikollisen toiminnan peittelyyn tai kätkevät laittomasti hankittuja varoja. Toiseksi globaalit konsernit, kuten Apple, Facebook, Caterpillar tai Nike, tekevät suuren luokan verosuunnittelua välttääkseen veronmaksua erittäin monimutkaisilla juridisilla järjestelyillä tai etsimällä laeista reikiä.

Appleby on perustettu jo vuonna 1898 brittien kruununkolonia Bermudalle yksityiseksi lakiasiaintoimistoksi majuri Reginald Appleby:n toimesta. Teestä, kriketistä ja haulikkoammunnasta nauttinut juristi päätyi saaren pääsyyttäjäksi. Majurin lähtiessä vuonna 1924 merille, käydäkseen kotonaan Englannissa, kirjoitti paikallinen lehti The Royal Gazette & Colonist Daily, että saaren rikollisuuteen on odotettavissa nousua syyttäjän poissaolon takia.

Vuonna 1940 heinäkuussa saaren parlamentti päätti ottaa käyttöön tuloveron. Tästä lakimuutoksesta käydyssä kiivaassa väittelyssä majuri Appleby kertoi kuuluvansa niihin, jotka ”katsovat tuloveroa, kuin viimeistä tapaa kiduttaa ihmisiä ja sitä on vastustettava hinnalla millä hyvänsä.” Tästä seurasi, että Bermudalla on edelleenkin veroprosenttina nolla.

Mätä omena teoria.

Panama paperien levitessä maailmalle Mossack Fonsecan kautta yritti finanssilobbarit selvittää asiaa ”mätä omena” teorialla. Tarkoitus oli marginalisoida skandaali yhden mädän omenan skandaaliksi, jolla ei ollut tekemistä muiden veroparatiisiyritysten kanssa, joka oli puhdastakin puhtaampi. Tutkimusten jälkeen huomattiin, että kaikkialla veroparatiisiteollisuudessa työskenteli, välitti ja tarjosi palveluita, iso joukko likaisia käsiä. ”Jopa ’Offshore Magic Circle’ on likainen, joten on oletettava, että koko bisnesmalli on ongelmissa. ”Magic Circlen” yritykset ovat offshorebisneksen sydän. Jos sydän on mätä, on koko systeemi mätä”, sanoo John Christensen, riippumattomasta organisaatiosta ”Tax Justice Network”, joka taistelee veroparatiiseja ja veropakoa vastaan.

Sisäinen raportti paljastaa virheet.

Periaate, jota Appleby mielellään seuraa on pyöröovi. Tutkimukset näyttävät toteen, että useat Applebyn työntekijät olivat ennen valtioidenhallinnossa eri veroparatiiseissa ja päin vastoin. Esimerkkinä Applebylla turvallisuusvastaavana toiminut Adrian Alhassan olin ennen Appleby pestiään Bermudan pankkivalvonnassa vastaavana toimijana. Bermudan pankkivalvonta oli instanssi, joka syytti vuonna 2014 Appleby-toimistoa rikkomuksista. Tutkimuksesta tehdyn raportin mukaan Applebylla löytyi suuria riskitekijöitä ja virasto vaati Applebylta toimia erityisesti rahanpesun ja terrorin rahoituksen alueilla.

Tämä kehotus toimiin ei ollut ainut laatuinen. Sisäisen tarkastusraportin mukaan vuoden 2007 ja 2015 välillä nousi uudelleen ja uudelleen epäilyjä Applebyn toiminnan laillisuuden takia. Vuodelle 2012 on merkitty: ”Me olemme epäonnistuneet. Me voimme olla parempia.” Cayman saarten toimiston sisäisessä tutkimuksessa vuodelta 2008 arvioidaan riski törmätä lakiin ja sisäisiin sääntöihin ”erittäin suureksi”.

Samalla aikaa paine kasvoi ulkoapäin. Vuonna 2015 Bermuda Monetary Authority kertoi raportissaan, että Appleby tunsi liian vähän asiakkaistaan ja rahojen alkuperästä. Lisäksi raportissa kerrotaan, ettei Appleby ollut täyttänyt edellisen tarkastuksen jälkeen annettuja viranomaissuosituksia. Brittien Neitsytsaarien valvontaviranomainen teki vastaavan raportin vuonna 2013 saaren Appleby toimiston tarkastuksen jälkeen. Raportissa kerrottiin, ettei Appleby noudattanut sääntöjä ja lakeja useissa kohdissa toimintaansa, laiminlyö asiakkaidensa kontrollia ja toimii edelleenkin ”poliittisesti epämääräisten henkilöiden” kanssa yhteistyössä.

Eräs merkittävä esimerkki poliittisesti epämääräisestä henkilöstä on irakilainen Abdul Hamid Dhia Jafar, joka omistaa öljykonsernin Crescent Petroleum ja löytyy Apllebyn asiakasrekisteristä jo vuodesta 1984 alkaen. Jafarin oletettiin olevan erittäin lähellä Irakin diktaattoria Saddam Husseinia, jo alusta lähtien, mutta Appleby löysi todisteet tästä yhteydestä vasta 2013. Jafar on Saddamin ydinaseohjelmaa johtaneen miehen veli. ”Meillä on asiakassuhde tähän mieheen jo pidemmän aikaa”, kirjoittaa Appleby tiedottaja, ”miten me olisimme voineet tietää tästä aikaisemmin?” Viimeisin selitys asialle on Applebyn internet sivulla: ”Emme suvaitse mitään laitonta. Se että emme ole virheettömiä on totta. Missä me havaitsemme virheen, se myös korjataan mahdollisimman nopeasti.”

Muutama vuosi myöhemmin, keväällä 2016, kun Panama paperit julkaistiin, tarjosi ulkoinen toimija Applebylle mahdollisuutta järjestää seminaarin rikollisen rahan paljastamisen helpottamiseksi. Appleby kieltäytyi vakuuttaen, että sisäinen tarkastus on ”erittäin tehokas” ja ”meillä ei ole tarvetta ulkoisille neuvoille.”

ICIJ-järjestön toimittaja tavoitti Applebyn entisen turvallisuuspäällikön Ardian Alhassan puhelimitse. Alhassan kertoi, ettei sata prosenttista varmuutta asiakkaista ole mahdollista saavuttaa. Ei ole mahdollista estää rikollisia käyttämästä systeemiä hyväkseen. ”Me emme ole FBI”, Alhassan kertoi. Vaikka asiakkaiden asioita tarkastaisi miten paljon ja käyttäisi siihen aikaa rajattomasti ”ei tehtävää saanut suoritettua täydellisesti”. Alhassan kertoo esimerkin: ”Se on, kuin siivoaisi rantaa, ja kun saat rannan siivottua päästä päähän – ei voi silti olla varma, että sai noukittua jokaisen merilevän palasen.”

Süddeutsche Zeitung 05.11.2017

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa