Kuten sosiaalisissa medioissa poliitikkoja ja puolueita seuraavat ovat varmasti huomanneet, on perussuomalaisissa käyty viimeisen runsaan vuoden aikana keskustelua etnisyydestä, erityisesti etnisestä suomalaisuudesta. Muutama äänekäs ns. etnonationalisti on ymmärtänyt väärin perussuomalaisten puheenjohtajan Jussi Halla-ahon kommentit etnisestä suomalaisuudesta. Käyn kohta kohdalta läpi, mitä Halla-aho sanoo ja miten sitä ei pidä tulkita. Heti alkuun kuitenkin Halla-ahon koko pitkä puheosuus siltä osin kuin se koskee suomalaisuutta.
HUOMIO! Mikäli et ole varma siitä, mitä etnisyys on, tutustu esim. englanninkielisen Wikipedian kansantajuiseen esittelyyn aiheesta. Valitettavasti suomenkielinen artikkeli on tynkä, eikä muitakaan kattavia suomenkielisiä nettisivuja aiheesta ole osunut silmiini. Tiivistettynä etnisyys on kansatason ryhmäidentiteetti, joka perustuu ryhmän jäsenten jakamiin yhtäläisyyksiin kielessä, kulttuurissa, sukujuurissa, ulkonäössä, tavoissa, uskonnossa, elinkeinoissa, arvoissa jne. Etnisyys ei ole pelkkä geeniperimän eli sukujuurten taso, kuten moni tietämättömyyttään kuvittelee.
Jussi Halla-aho (5.4.2018):
”Suomalaisuus on tietenkin… Kyllähän me olemme etnisyys. Vaikka suomalaiset eroavat toisistaan, niin meillä on kuitenkin yhteisiä piirteitä. Suurin osa meistä puhuu suomea, suurin osa meistä on valkoihoisia ja niin edelleen.
Se, että [etniset] suomalaiset olisivat suljettu ryhmä, niin se ei oikein istu historialliseen todellisuuteen. Suomalaiset, aivan niin kuin mikä tahansa kansa, ovat tulos vuosisatojen ja vuosituhansien sekoittumisista ja ihmisten kohtaamisista. Ja nyt kysymys kuuluu, että ovatko jotkut historiassa tapahtuneet kohtaamiset ja sekoittumiset huonompia kuin jotkut toiset? Mihin me vedetään se raja, että milloin suomalaiset ovat tulleet valmiiksi? Milloin tänne ei enää voi tulla tavallaan niin kun uusia etnisiä tai geneettisiä elementtejä? Ja kun tähän kysymykseen ei oikein ole mitään sellaista vastausta, joka pitäisi vettä, kun sitä ruvetaan tarkemmin pohtimaan.
Jos palataan tähän, että miten suomalaisuus määritellään, niin tuota… ketkä kaikki me suljetaan sitten niin kun kategorisesti pois, että mistä muuttanut ihminen tai hänen jälkeläisensä ei voi koskaan muuttua suomalaiseksi? Pitäisin ihan selvänä, että jos tänne muuttaa – niin kuin on muuttanut – Venäjältä ihminen, asettuu tänne, saa lapsia, lapset kasvavat suomenkielisessä ympäristössä. Muutamassa sukupolvessa heitä on kielellisin tai ulkonäöllisin perustein täysin mahdotonta erottaa muista suomalaisista, niin eivätkö nämä ihmiset sitten ole suomalaisia? Ja jos he ovat, niin onko tilanne erilainen kuin jos henkilö muuttaa Afrikasta tänne ja asettuu ja saa lapsia, jotka kasvavat suomenkielisessä ympäristössä? Että tämän takia mä en oikein pidä etnisestä määrittelystä, kun siinä ei voida olla johdonmukaisia. Vaan se… sanotaan että sillä pyritään ehkä sulkemaan niinku juuri tietyt ulkomailta tulleet ainekset pois suomalaisuuden, tai sellaisesta niinku mahdollisesta suomalaisuudesta.
Kielellisin perustein suomalaisuutta ei oikein voi määritellä, koska meillä nyt asuu ruotsinkielisiä Suomessa, saamenkielisiä, tataarinkielisiä, eikä kukaan varmaan kyseenalaista sitä, että nämä ihmiset oleelliselta osin ovat suomalaisia. Ehkä siinä mennään enemmän siihen, että miten ihminen itse kokee itsensä. Jos meillä asuu Suomessa henkilö, jolla on Suomen passi, ja hän esimerkiksi jatkuvasti esittää kriittisiä arvioita suomalaisista, mutta ei itse koe olevansa niiden kriittisten arvioiden niin kun… kohteiden joukossa, eli hän omasta mielestään edustaa jotain muuta porukkaa, niin en minä sellaista ihmistä pidä suomalaisena. Että kyllä suomalaisen pitää sitten niinku jakaa se suomalaisuus hyvine ja huonoine puolineen muiden suomalaisten kanssa.
Mutta jos palataan siihen varsinaiseen kysymykseen, niin kyllä mä uskon sellaiseen avoimeen suomalaisuuteen, koska se on historiallinen todellisuus ja totuus, että me olemme muodostuneet niin kun aikana, jolloin ihmiset saattoivat muuttaa rajojen yli. Että jos me suljemme tumman ihon esimerkiksi pois suomalaisuudesta, että tummaihoinen ei voi olla suomalainen, niin voidaan sitten kysyä, että entäs ruskeasilmäiset? Entäs tummatukkaiset? Kaikkihan ne ovat tulleet jostakin, ne ovat kaikki periytyviä ominaisuuksia.”
- Suomalaiset eivät ole suljettu ryhmä
Tämä tarkoittaa sitä, että suomalaisiin voi sekoittua muualta tulleita niin, että heidän jälkeläisensä ovat suomalaisia. Tämä on totta historiallisesti, ja tämä on totta tulevaisuudessa – aivan jokaisen kansan kohdalla.
Tästä ei kuitenkaan seuraa, että suomalaisiin voi kuka tahansa liittyä omalla ilmoituksella. Tämä ei myöskään tarkoita, että Suomeen pitäisi tarkoituksellisesti siirtää uusia ihmisiä muualta. Tämä on pelkästään universaalin faktan toteamista: maailman kaikki etniset ryhmät ovat pitkällä aikavälillä tarkasteltuina ei-suljettuja yhteisöjä.
Jos joku ns. etnonationalisti kuvittelee suomalaisten olleen tähän saakka suljettu etnos, hän on vain tietämätön.
- Etninen suomalainen on sellainen, jota ei voi erottaa muista etnisistä suomalaisista
Etnisyys perustuu aina ryhmähyväksyntään. Ryhmähyväksyntä on oikeastaan yksilötasolla ainoa pätevä kriteeri: etninen suomalainen on sellainen, jota muut etniset suomalaiset pitävät etnisenä suomalaisena. Ryhmätasolla toki voidaan listata etnisen ryhmän enemmistökieli, enemmistöperimä, enemmistökulttuuri, enemmistötavat, enemmistöelinkeino, enemmistöuskonto, enemmistöarvot, enemmistöulkonäkö, enemmistökehonmitat jne., mutta mikään niistä ei yksilötasolla ole aukoton kriteeri etniseen ryhmään kuulumisen selvittämiseksi.
Yhdessäkään noiden kriteerien joukko ei riitä yksilön etnisyyden selvittämiseen, koska jokaisella meistä varmasti on sellaisia piirteitä, joiden osalta emme kuulu oman etnisen ryhmämme enemmistöön eli ”normiin”. Voidaan sanoa vain se, että mikäli mikään noista kriteereistä ei ole etnisen ryhmän enemmistön kannalla, henkilö luultavimmin ei edusta kyseistä etnistä ryhmää.
- Suomalaisen etninen identiteetti on suomalainen
Henkilö, jolle suomalaiset ovat ”teitä” eivätkä ”meitä”, ei ole etninen suomalainen, koska hänen etninen identiteettinsä ei ole suomalainen – se on jokin muu. Yleensä se on maahanmuuttajataustaisen henkilön oman tai vanhempien syntymämaan etninen identiteetti (tai jokin niistä monista).
Silti on sanottava, että yksinään tämä kriteeri ei tee kenestäkään etnistä suomalaista. Esimerkin voimme ottaa saamelaisista: saamelaiseksi ei hyväksytä henkilöä, vaikka tämä itse identifioituisi saamelaiseksi, jos hän kuitenkin erottuu muista saamelaisista niin merkittävästi, etteivät nämä pidä häntä etnisenä saamelaisena vaan suomalaisena. Ihan sama sääntö koskee suomalaisia ja kaikkia muitakin maailman etnisiä ryhmiä.
Toisaalta on esimerkiksi kaukomailta vauvana Suomeen adoptoituja ja suomalaisiksi kasvatettuja henkilöitä, joiden etninen identiteetti ei voi olla mikään muu kuin suomalainen, koska se on ainoa etninen yhteisö, johon he ovat kasvaneet. Vaikka heidän ihonsa olisi erivärinen tai silmänsä erimuotoiset kuin muilla suomalaisilla, ei heitä voi rajata etnisten suomalaisten ulkopuolellekaan – heillähän ei ole mitään toista mahdollista etnistä identiteettiä. Nettikeskustelujen perusteella useimmat suomalaiset ovatkin valmiita hyväksymään tällaiset henkilöt etnisiksi suomalaisiksi, mutta löytyy sellaisiakin, jotka eivät hyväksy. (Käytännössähän sillä, hyväksyykö joku jonkun toisen omaan etniseen ryhmäänsä vai ei, ei tietenkään ole minkäänlaista merkitystä.)
Sitten on pari kohtaa, joissa minun täytyy tarkentaa Halla-ahon sanomisia:
- Saamelaiset, tataarit, romanit jne. eivät ole etnisiä suomalaisia
Ne ovat omia etnisiä ryhmiään: niillä on oma kieli, oma kulttuuri ja oma etninen identiteetti. Niiden jäsenet toki osaavat suomea vieraana kielenään tai jopa äidinkielen veroisesti, osa jopa ainoana äidinkielenään, mutta erot etnisiin suomalaisiin nähden ovat selviä. Sama koskee suomenruotsalaisia: iso osa etnisistä suomalaisista ei pidä heitäkään etnisinä suomalaisina, vaikka RKP:n piirissä halutaan esittää ruotsinkieliset etnisinä suomalaisina, jotka vain puhuvat ruotsia. Jos ruotsinkielisiltä itseltään tajuttaisiin kysyä asiaa niin, että selvennettäisiin mitä etnisyys on, niin luultavasti he kallistuisivat sille kannalle, että he ovat ihan oma erillinen etnisyytensä (jokunen ehkä identifioituisi myös etniseksi ruotsalaiseksi).
Kuitenkin monella suomalaisella (sanan kaikissa merkityksissä) on sellainen hierarkia, että nämä vanhat etniset vähemmistömme ovat enemmän kuin ”vain” kansalaisuus-suomalaisia. Toisin sanoen intuitiivisesti tehdään ero esimerkiksi kansalaisuuden saaneen somalin ja suomensaamelaisen tai suomenromanin välille: saamelainen tai romani on ”enemmän” suomalainen kuin somali, vaikka kummatkin ovat ”vain” kansalaisuudeltaan eivätkä etnisyydeltään suomalaisia.
Halla-aholla ilmeisesti on tämä sama intuitiivinen kategoria, johon hän kommentillaan viittasi, koska jos hän olisi todella tarkoittanut näiden ryhmien olevan etnisiä suomalaisia, se olisi ristiriidassa sen kanssa, mitä hän muuten sanoo etnisistä suomalaisista – etenkin sen kanssa, ettei heitä erota muista etnisistä suomalaisista.
Paremman termin puuttuessa tätä tasoa voidaan kutsua vaikka suomenmaalaisuudeksi. Esimerkiksi suomenruotsalaiset kutsuvat itseään nimityksellä finländare ’suomenmaalainen’, kun taas etniset suomalaiset ovat finne ’suomalainen’.
On vielä mainittava, että etnoksen alayksikkö on heimo. Hämäläiset, savolaiset ja pohjalaiset ovat suomalaisen etnoksen heimoja. Koltat, inarinsaamelaiset ja pohjoissaamelaiset ovat saamelaisen etnoksen heimoja. Heimot voivat erota toisistaan mm. kielensä, tapojensa, vaatetuksensa, uskontonsa ja elinkeinojensa osalta, mutta erot ovat pienempiä kuin etnosten väliset erot.
Olennaista on se, että heimot jakavat yhteisen etnisen identiteetin, eli ne ovat samaa etnosta (kansaa). Nettikeskusteluissa näkee väärinkäsityksiä, joissa sotketaan etninen taso heimotasoon; esimerkiksi saamelaisia saatetaan pitää suomalaisten heimona.
- Kasvaminen suomenkielisessä ympäristössä ei vielä tee etniseksi suomalaiseksi
Halla-ahon esimerkissä oli Afrikasta tullut maahanmuuttaja, jonka lapset kasvavat suomenkielisessä ympäristössä. Se ei kuitenkaan vielä riitä tekemään kenestäkään etnistä suomalaista, mikäli hänen vanhempansa kasvattavat hänet johonkin toiseen etnisyyteen. Suomensomalit kasvattavat lapsensa etnisiksi somaleiksi siitä huolimatta, että nämä kasvavat suomenkielisessä ympäristössä.
Kasvuympäristön enemmistön etnisyyttä tärkeämpi onkin kasvuperheen etnisyys: siihenhän lapsi kasvatetaan. Esimerkiksi saamelaiset, romanit ja tataarit ovat säilyttäneet oman etnisyytensä jopa vuosisatojen ajan, vaikka ovat kasvaneet suomenkielisessä ympäristössä.
Halla-aho ei siis ole sanonut mitään seuraavista asioista:
– Suomi kuuluu kaikille.
– Kuka tahansa voi ilmoituksella muuttua suomalaiseksi.
– Persut haluavat korvata suomalaiset mamuilla.
– Persuille on ihan sama, asuuko täällä yhtään suomalaista.
Sosiaalisessa mediassa näkee näinkin älyvapaita virhetulkintoja. Maahanmuuttokriittisyys ei edellytä etnisen tason tarkastelua, eikä etnisen suomalaisuuden pohtiminen ole olennaista maahanmuuttokriittisen politiikan kannalta. Kaikilla maahanmuuttokriittisillä on sama päämäärä: vähentää maahanmuuttoa. On turha repiä omia rivejä huutamalla ”väärin sammutettu!” Jos maahanmuuttoa saadaan vähennettyä, on täysin merkityksetöntä, saako sen aikaan etnonationalisti, kansalaisuusnationalisti vai jokin toisenlainen nationalisti.
Minusta näyttää selvältä, että myös etnonationalismi-kysymyksessä Halla-aho ja ns. etnonationalistit puhuvat ristiin, eli he ovat ymmärtäneet toistensa ohi. Se vaatisi kuitenkin oman kirjoituksensa. Tässä riittää sanoa, että etnonationalismia ei todellakaan tee pelkkä etnisyyksien tunnustaminen tai edes etnisyys + nationalismi, koska silloin suurin osa maailman kaikista ihmisistä olisi etnonationalisteja. Käsite on mielekäs vain, kun sen määritelmä erottaa sen kaikista muista käsitteistä. (Ks. etnonationalismin määritelmä.)
Testi. Kommenttikenttä seilaa pitkin sivua… Aivan sivun lopusta voi kommentoida.