Blogit

Puolueet eivät kuulu kuntiin

Gallupuutisointi sai ajattelemaan puolueiden asemaa ja merkitystä kunnissa. Totta puhuen olen sitä mieltä, että puolueilla ei ole kunnille paljoakaan annettavaa.

Tänään olemme taas saaneet seurata puoluegallup-draamaa. Se ja tämä tippui, toinen nousi. Perussuomalaisten kannatus laskee, mutta puheenjohtaja ei vaihdu, koskapa puheenjohtajan säätiössä ovat kaikki puoluetukirahat viideltä vuodelta. Ei siis mitään uutta.

Joka kuukausi toistuva gallupdraama saa sen sijaan miettimään, mitä merkitystä puolueilla tai niiden kannatuksella on kuntapolitiikassa, siis päätöksissä, joita tehdään kuntalaisten lähellä ja heidän lähimpiä palveluitaan koskien. Eniten gallupit tietysti vaikuttavat vaalien, varsinkin kuntavaalien alla. Usein ihmiset äänestävät kunnissakin puolueita, vaikka kuntapolitiikka onkin aivan eri maailmansa. Silti on sanottava, että puolueiden asema valtakunnan politiikassa vaikuttaa myös kuntiin, mikä on kielteinen asia.

Minä olin kuntavaaleissa 2012 ehdolla Perussuomalaisten listoilla. Tässäpä lyhyt kertaus siitä, kuinka vaalityö tehtiin: kerättiin kiinnostuneita kokoon Kittilä-hotellille, keskustelun pohjalta tehtiin ohjelma ja ehdokaslista. Loppuaika telttailtiin ja vaalipäivänä voitettiin vaalit. Ohjelma oli paikallinen, meidän omamme. Puolueen ohjelma tuli vasta vähän ennen varsinaisia vaaleja, jolloin ehdokkaat oli jo nimetty. Puolueen ohjelmasta siis viis veisattiin, homma toimi ikään kuin valtakunnallista puoluetta ei olisi ollut olemassakaan.

Hallituksesta oppositioon ja toisin päin – kunnissakin?

Yhden kauden valtuustokokemus on näyttänyt, että puolueiden edustajat kunnissa alkavat leikkiä hallituspuoluetta emopuolueensa siirtyessä hallitukseen ja toisin päin. Näin on ainakin niiden osalta, jotka pyrkivät puolueensa piikkipaikoille. Tämä on kuntalaisten kannalta kehno ilmiö: valtio ja kunnat kun ovat yleisesti ottaen kuin tuli ja vesi.

Ennen viime vaaleja PS ja Keskusta olivat oppositiopuolueita. Yhdessä keskustalaisten kanssa nurisimme ja vastustimmekin ankarasti varsinkin kunta- ja SOTE-uudistuksia. Kuntauudistuksen kuollessa jäi SOTE-uudistus, joka muuttui useaan kertaan. Joka tapauksessa kunnilta oltiin ja ollaan viemässä päätäntävalta kuuteenkymmeneen prosenttiin niiden budjetista.

Mutta kuinka ollakaan – nyt kun PS ja Keskusta ovat hallituksessa, tulikin SOTE-uudistuksesta ellei tarpeellinen ja välttämätön, niin ainakin pakollinen paha, jolle ei voi mitään. Kunta ei enää käytännössä pane ollenkaan hanttiin järjettömyydelle, jossa kunnalle ennen osoitettua SOTE-rahaa aletaan pumpata yksityisille lääkärifirmoille ns. ”valinnanvapauden” nimissä. Omassa vaalilehtisessäni yksi teeseistä kuului seuraavasti: ”kunnan perustehtäviin kuuluvia palveluita ei tule yksityistää. Kenenkään ei pidä tehdä bisnestä ihmisten terveydellä”. Yksityistämisellä tarkoitin samaa kuin ulkoistaminen.

Hallitusleikki varsinkin syrjäkunnissa menestyneiden Keskustan ja Perussuomalaisten osalta on siis käymässä kuntien itsehallinnolle peruuttamattomasti kalliiksi. Toisenlaisiakin esimerkkejä puolue-erojen olemattomuudesta on. Kittilän sotkuisessa poliittisessa tilanteessa puoluerajoja ei käytännössä ole kunnanjohtajan erottamista seuranneessa kaplakassa.

Kaikki kunnanvaltuutetut eivät tietenkään esimerkiksi Keskustassa SOTE-uudistusta kannata. Veikkaan, että niin todella tekee ani harva. Mutta kunnissa useimmilla valtuutetuilla on jokin yksi sydäntä lähinnä oleva asia, jonka vuoksi valtuustossa ollaan – esimerkiksi oman kylän koulun jatkuminen tai tietyn elinkeinoryhmän etu, eikä siinä ole mitään väärää. Puoluekuri vain vääntää kaiken muun päälaelleen. Tässä kohtaa on pakko sanoa, että varsinkin Vasemmistoliiton taistolaissiivelle on sanottava kehuksi, että he eivät vähääkään puolueensa Helsingin-pään kotkotuksista välitä.

Ei niitä tarvita

Puolueilla ei totta puhuen ole kunnille paljoakaan annettavaa. Puolue- ja mainostoimistojen kuukautta ennen vaaleja julkistamat vaaliohjelmat ja julisteet ovat tosiasiassa harhautusta, sillä harva listoilla oleva ehdokas on suostumusta allekirjoittaessaan ollut tietoinen, mitä puolueherrat ohjelmaan rustaavat. He ovat todennäköisesti olleet vain huolissaan vanhusten ja lasten palveluista tai koulujen sisäilmaongelmista. Pienet ja suuret takinkäännöt puolueen valtakunnallisen aseman muuttuessa taas ovat suoraan kuntalaisilta pois.

Ainakin pienpuolueiden olisi hyvä haudata valtakunnalliset puolue-erot kuntavaalien ajaksi, ja perustaa listoja, joille tervetulleita ovat kaikki, jotka allekirjoittavat suurpiirteiset ohjelmalinjaukset. Pelin politiikalla ei kunnissa ratkota mitään.

Muuten olen edelleen sitä mieltä, että EU:sta ja eurosta on erottava. Kittilän kunnanvaltuusto jos sen päättäisi, niin jo tekisin aloitteen.

Akseli Erkkilä
10.8.2016

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa