Perussuomalaisten poliittinen suunnittelija Riikka Purra haastoi blogissaan 10.11.2018 ihmisiä kertomaan, miksi hänen pitäisi vastustaa pakkoruotsia. Tähän mennessä hän ei ole muodostanut asiasta vahvaa kantaa suuntaan tai toiseen. Vastauksestani tuli tiivis mutta perusteellinen ”linkkilista”, kun pengoin muististani ja blogistani olennaisia pakkoruotsipointteja.
- Pakkoruotsi ei ole sidoksissa kansalliskielen tai virallisen kielen asemaan.
Ruotsi voi yhä säilyä kansalliskielenä Suomessa, ja ruotsi voi edelleen olla toinen virallinen kieli kunnissa, joissa ruotsinkielisten osuus on suuri. Ruotsin ei silti tarvitse olla kaikille suomalaisille pakollinen vieras kieli. Kukaan ei myöskään ole lopettamassa ruotsin opetusta – ainoastaan sen pakollisuuden.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/157621-virhetulkintoja-kansalliskielen-statuksesta
- Pakkoruotsin poisto ei lopettaisi ruotsin opiskelua.
Vaikka ruotsi olisi valinnainen vieras kieli, noin kolmasosa suomenkielisistä opiskelisi sitä silti kahden vieraan kielensä joukossa.
- Pakkoruotsia voidaan alkaa purkaa eri tasoilla.
Pakkoruotsi on joissain tilanteissa vähemmän tyhjän päällä kuin toisissa tilanteissa. Sisämaan kunnissa, joissa ei asu ruotsinkielisiä, ei pakkoruotsia voida mitenkään perustella, kun taas esimerkiksi kunnassa, jonka asukkaiden enemmistö on ruotsinkielisiä, tilanne ei ole aivan yhtä absurdi.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/150830-ruotsinkieliset-palvelut-vyohykemallin-pohjalta
Virkamiesruotsin vaatimuksella ei voida mitenkään perustella peruskoulun pakkoruotsia, mutta lukion pakkoruotsin kohdalla perustelu ei ole aivan yhtä järjetön: korkeakouluihinhan mennään lähinnä lukion kautta.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/148067-pakkoruotsi-ei-ole-joko-tai-kysymys
- Pakkoruotsi poistaa itse olemassaolonsa syyn.
Pakkoruotsin (ja pakkosuomen) tavoite on varmistaa, että ummikot voivat saada palvelua omalla kielellään. Kuitenkin kieliryhmien kokoero on niin valtava, että vain ruotsinkieliset oikeasti oppivat suomen kielen, koska he yleensä kuulevat siitä ympäristössään ja kokevat sen taidon tarpeellisena. Suomenkieliset taas eivät yleensä opi ruotsia, koska heillä ei ole sille käyttöä eikä tarvetta. Pakkotoinenkotimainen on näin ollen kaksikielistämässä ruotsinkieliset (jo yli 40 % heistä on aidosti RU+SU-kaksikielisiä), kun taas suomenkieliset säilyvät yksikielisesti suomenkielisinä. Kun kohta kaikki ruotsinkieliset osaavat myös suomea, ei perusteluja pakkoruotsille enää löydy edes palveluihin vetoamalla.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146586-pakkoruotsin-paradoksi
- Pakkoruotsi kaventaa suomalaisten kielitaitoa.
Meillä on pakko opiskella kahta vierasta kieltä. Kaikki haluavat opiskella englantia, ja kaikki pakotetaan opiskelemaan ruotsia, joten suomalaisten kielitaito on EN+RU. Yhä harvempi opiskelee kolmannen vieraan kielen. Niinpä ainoat keinot monipuolistaa kansallista kielitaitopalettiamme ovat: 1) kieltää englannin opiskelu tai 2) vapauttaa ruotsin pakollisuus.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/200780-pakkoruotsi-on-kieltenopetuksen-tulppa
- Pakkoruotsia ei opita, koska kielelle ei ole tarvetta eikä sitä käytetä.
Valtion henkilöstöltä, jolta edellytetään säädettynä kelpoisuusvaatimuksena korkeakoulututkintoa, vaaditaan kaksikielisessä viranomaisessa viranomaisen virka-alueen väestön enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Ikäluokasta lukioon menee suunnilleen puolet (yleensä ne, joilla kielten osaaminen on vahvimmasta päästä), ja näistä suunnilleen 60 % kirjoittaa ruotsin, ja näistä 2,8 % saavuttaa ylioppilastutkinnossa valtionhallinnon tyydyttävää taitotasoa vastaavan kielitaidon ruotsissa. Se tarkoittaa, että joka ikäluokan suomenkielisistä oikeasti vain 0,84 % saavuttaa viranomaiselta vaadittavan ruotsin kielen taidon.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/182303-kielitaitolain-vaatimukset-vs-todellinen-kielitaitotaso
- Pakkoruotsi ei toimi.
Yli neljänkymmenen vuoden pakkoruotsin aikana suomenkielisten tarjoamien ruotsinkielisten viranomaispalvelujen taso ei ole merkittävästi kohonnut. Niinpä pakkoruotsin poistaminen ei myöskään heikentäisi merkittävästi ruotsinkielisiä palveluja.
- Ulkomaankauppa.
Kaikki ne perustelut, joilla pakkoruotsia kuvitellaan perusteltavan, perustelevat paremmin pakkoenglantia. Ruotsin kieli avaa oven yhteen maahan: Ruotsiin. Edes ruotsalainen ja tanskalainen eivät harjaantumatta ymmärrä toistensa puhetta kunnolla. Espanjan kieli avaa oven kymmeniin maihin, ja englannin kieli avaa oven lähes koko maailmaan. Vaikka Ruotsi olisi Suomen tärkein kauppakumppani, niin englanniksi pärjää kaikkien niiden muiden kauppakumppanien kanssa – samoin kuin ruotsalaisten kanssa, koska Ruotsissa on pakkoenglanti.
http://jaska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/179021-pakkopohjoismaalaistamista
