Blogit

Tarpeeton sote-uudistus

Nykyään jokaisella vaalikaudella kulloinenkin hallitus pyrkii laittamaan vireille kunta-, maakunta- tai soteuudistuksia. Näissä uudistuksissa hallitukset eivät näytä käyttävän parlamentaarista valmistelua. Onnistuminen onkin ollut heikkoa tähänastisilla hallituksilla, kenties juuri tästä syystä.

Ajatellaan vaikka viime vaalikauden maakuntauudistusta ja tämän vaalikauden sote-uudistusta. Edellisessä päädyttiin väännön jälkeen Keskustan haluamaan 18 maakuntaan, jolloin osa ei olisi ollut elinkelpoisia. Motiivina tuohon suureen määrään lienee poliittinen etu koska jokaisen alueen suurimmalla puolueella on tällaisissa järjestelmissä etu saada vaikkapa omille ihmisilleen hyviä asemia.

Uuden hallituksen esityksessä määrä on entisestään kasvanut ja Uudenmaan osalta myös sekavoitunut. On ihme, jos perustuslakivaliokunta hyväksyy tuollaisen sekavan järjestelmän eri puolille maata.

Mitkä sitten ovat ongelmat, joita halutaan korjata? Ensimmäinen on hoitoon pääsy perusterveydenhuollossa; tässä on taustalla kaikkiin edullisiin palveluihin liittyvä suuri kysyntä. Yksityisillä lääkäriasemilla jokainen asiakas tuo rahaa, kun julkisen puolen tuottajilla tilanne on päinvastainen. Tähän haasteeseen ei ole mitään täydellistä ratkaisua. Parantaa tietenkin voi ja pitää.

Hoitoon pääsyssä on mainittu myös ongelmaksi pienten ja syrjäisten kuntien terveyspalveluissa ongelmaksi muodostunut lääkäripula, jota pyritään paikkaamaan keikkalääkäreillä. En usko, että sote-uudistus pystyy löytämään tähän parempaa ratkaisua kuin nykyjärjestelmän kehittäminen. Ainakin jos ratkaisuja halutaan löytää.

Erikoissairaanhoidossa hoitoon pääsy ja hoito ovat nähdäkseni kohtalaisen hyvällä tolalla. Olen saanut paljon hyvää palautetta ihmisiltä tämän osalta meillä Pohjois-Pohjanmaalla. Täydellistä tämäkään ei ole.

Tärkeimmän haasteet liittyvät nähdäkseni hoitopolun tiedonkulkuun. Tietojärjestelmät ovat sirpaleisia, jolloin kokonaistyömäärä kasvaa ja hidastuu sekä ylipäätään tieto ei kulje kuntien perusterveydenhuollon ja sairaanhoitopiirien tarjoamaan erikoissairaanhoidon välillä, eikä aina näiden sisälläkään.

Ratkaisuna on tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Julkisista tietojärjestelmistä on huonoja kokemuksia järjestelmien hinnoissa, valmistumisaikatauluissa sekä toimintojen sujuvuudessa. Tosin tässä asiassa onnistuneena esimerkkinä on puolestaan oman sairaanhoitopiirimme Esko-järjestelmä, jota edelleen kehitetään kattamaan koko hoitopolkua. Tuon suhteen olemme luottavaisia.

Tiedonkulussa ovat lainsäädännön kautta ongelmana myös tietosuojalait. Miten ihmeessä ihmisiä voidaan hoitaa, jollei tieto kulje helposti ja mieluiten automaattisesti hoitopolussa. Ajattelen niin, että jos joku haluaa hoitoa julkisilla varoilla, on henkilön sitouduttava myös tiedonsiirrossa tehokkaaseen toimintaan. Lait pitäisi säätää tämän mukaisesti. Jos tuo onnistuu sote-järjestelmässä, onnistuu tämä nykyisessäkin julkisessa hoitopolussa. Jos siis halutaan.

Näissä parin viime hallituksen uudistuksessa molemmissa on ollut tai on ongelmana rahoitustilanteen huononeminen nykyiseen verrattuna. Kaavailtu maakuntavero huonontaisi tuota edelleen lisää. Ja erityisesti vaikkapa Oulun tapaisten kaupunkien rahoitustilanne huononisi dramaattisesti velan suhteessa talousarvion menoihin ja tuloihin.

Erityisesti pelastuslaitoksen asema näyttäisi heikkenevän muutoksessa. Tällä hetkellä suunnilleen maakunnalliset pelastuslaitokset pyörivät nähdäkseni hyvin tehokkaalla tavalla pohjautuen paljolti kuntien kapitaatiorahoitukseen. Osa pelastuslaitoksista on ehkä liian pieniä, mutta näiden yhdisteleminen onnistuisi tarvittaessa ilman sote-uudistustakin.

Nykyinen hallitus haluaa esityksessään lisäksi rajoittaa avoimen sektorin palvelujen hyödyntämistä, vaikka ne olisivat monesti hyvinkin käyttökelpoisia. Tuohon näyttäisi vielä liittyvän jo tehtyjen yksityisten yritysten kanssa tehtyjen sopimusten mitätöintiäkin. Kuulostaa huolestuttavalta.

Suurena riskinä on myös byrokratian kasvu. Olisi helpompaa ja tuloksellisempaa kehittää nykyistä järjestelmää, kuin rakentaa kokonaan uusi. En usko, että julkinen sektorimme osaa omaehtoisesti rakentaa tehokasta uutta kokonaisuutta. Jostain syystä itselleni on tullut parinkin edellisen uudistuksen alueelliseen seurantaan osallistuminen Oulun suunnilla.

Meillä on siis haasteita, joita voidaan korjata ilman sote-uudistusta ja sote-uudistus, joka puolestaan toisi kokonaan uusia ongelmia. Voimavarat tulisikin suunnata selkeisiin lopputulosta parantaviin asioihin, käytännössä pienin askelin, kasvavan byrokratian ja riskien sijaan.

***     ***     ***     ***     ***

Artikkelikuva: Pixabay.

***     ***     ***     ***     ***

Juha Vuorio, DI ja Oulun kaupunginvaltuuston jäsen kokoomuksen ryhmässä.

Lue lisää Juha Vuorion verkkosivuilta osoitteessa https://vuorio.net/

tai Facebookissa ja Twitterissä.
https://www.facebook.com/juha.vuorio.oulu/
https://twitter.com/jjvuorio

Tietoa julkaisijasta

Juha Vuorio

Juha Vuorio, oululainen diplomi-insinööri ja varavaltuutettu kokoomuksen valtuustoryhmässä.

Lue lisää Juha Vuorion verkkosivuilta osoitteessa https://vuorio.net/

tai Facebookissa ja Twitterissä:
https://www.facebook.com/juha.vuorio.oulu/
https://twitter.com/jjvuorio

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement