Blogit

Turkin sulttaanikunnasta kuuluu kummia

Kuvassa kirjoituksen sisällöstä poiketen mukava ja leppoisa sulttaani Akrabahista jostain samalta suunnalta.
Turkissa ollaan nykyään niin edistyksellisiä, että siellä on päätetty siirtyä ikäneutraaliin avioliittolakiin.

Kyse on tietysti Turkin päätöksestä poistaa lasten seksin suojaikäraja, eli nyt Turkissa haureuten harjoittamiseen edellytetään kaverilta löytyvän kypsä 12 vuoden ikä. Ja tietysti tästä on puhuttu paljon, poliitikot ovat kauhistelleet, ruohonjuuritason somessa on uutislinkkiä jaettu ynnä muuta. Ihmettelen vain sitä, kuka jaksaa tästä päätöksestä hämmästyä, ja vastaavasti reaktio Turkin päätökseen on vielä merkillisempi.

Kun Turkissa yritettiin sotilasvallankaappausta ja presidentti Erdogan aloitti vallan keskittämisen itselleen, oli melko selvää että kohta alkaa Turkin liukuminen kohti islamilaisempaa politiikkaa. Islamiin muuten kuuluu se, että otetaan lapsivaimoja, siitä ei pääse yli eikä ymäri. Tähän on yksi selkeä syy: Turkki on islamilainen demokratia. Turkin vaalit ovat suht koht demokraattiset, ja vaaleissa valtapuolue AKP on valtansa saanut.

Lähi-Idän muslimimaissa maallistuneet hallinnot, jotka ovat sallineet naisille koulunkäynnin ja vähentäneet uskonnon roolia politiikassa, ovat olleet melkein poikkeuksetta joko sotilasjunttia tai arabisosialistien yksipuoluediktatuureja. Näitä hallintoja ovat muuten kaataneet amerikkalaiset pommit: Muammar Gaddafin Libya ja Saddam Husseinin Irak olivat tavan tallaajan kannalta melko liberaaleja verrattuna muihin muslimimaihin, ja niin on edelleen Husseinin Baath-puolueen sisarpuolueen johtama Syyria, jota sitäkin amerikkalaiset ystävämme ovat kaatamassa.

Tällaisen historian valossa ei Turkin vääjäämätön liukuminen kohti vanhoillista islamismia ole mikään yllätys.

Mutta Olli Rehn ei tätä arvannut

Kuka muistaa, kun Olli Rehn oli vielä EU:n laajentumiskomissaari? Hän nimittäin ajoi Turkkia EU:hun kuin käärmettä pyssyyn. En kerta kaikkiaan jaksa uskoa, etteikö muutakin kuin tahkoa kiertänyt Rehn tiennyt jo tuolloin, että muslimimaissa väestö on luonnostaan vanhoillista ja pyrkii tasaisin väliajoin islamismiin. Veikkaan, että häntä, tai häneen henkilöitynyttä EU:ta, kiinnosti vain cityliberaalien suuruudenhullu unelma Euroopasta, jossa halpatyövoimareservi olisi ehtymätön.

Tivaakohan kukaan tämän jälkeen Olli Rehniltä, miksi tämä oli Turkkia EU:hun haalimassa, tai sitä, mitä järkeä EU-komission yleensä oli Turkkia havitella. Ei tietenkään, sillä kaikki henkilöidään lehtien sivuilla presidentti Erdoganiin. Hän vain sattuu olemaan pikkuhitler, joka on tipahtanut taivaalta Turkkiin. Media on unohtanut sen, että turkkilaiset ovat reiluissa vaaleissa valinneet itse johtajansa, ja luultavasti kannattavat tätä enemmän kuin koskaan. Vastamielenosoittajat ovat kuitenkin vähemmistö.

Meidän on heti autettava, vai onko?

Niin, ne vastamielenosoittajat. Nyt länsimaissa tietysti aletaan varovaisesti puhua, kuinka meidän pitää auttaa poliittista islamia pakenevia turkkilaisia. Mitenköhän tämä toteutettaisiin, sitä en tiedä. En kerta kaikkiaan ole nähnyt ajatustenlukulaitetta muualla kuin Aku Ankassa. Näin ollen on täysin mahdotonta tietää, kuka Turkista tänne mahdollisesti tuleva on vanhoillista hallintoa pakeneva liberaali, kuka taas vain parempaa elintasoa hakeva turkkilainen, joka tulee uudessa kotimaassaan muodostamaan potentiaalisen kannattajakunnan islamisteille Suomessa.

Lukumääräisesti Erdoganin politiikan kannattajia Turkissa on vaaleissa ollut liikkeellä noin puolet. Vaikka näin lonkalta heitettäisiin luku alemmas ja arvioitaisiin hänen kannattajiaan olevan kaikista turkkilaisista vain neljäsosan, koska kaikkihan eivät voi äänestää, eivät äänestä tai äänestävät sen enempiä miettimättä. Silti oppositiostakin osa on vielä vanhoillisempaa ja radikaalimpaa väkeä kuin Erdoganin AKP, tai sitten kurdeja, joista osa tukee väkivaltaista sissiliikettä. Alkaa näyttää siltä, että jo tässä vaiheessa Turkin suunnalta pakolaisia tervetulleeksi toivottavat ovat valmiita siihen, että tulijoista joka toinen halajaisi islamilaisia lakeja Suomeenkin.

Turkin EU-jäsenyys jäihin – mieluummin iäksi.

Politiikan piirissä on uumoiltu ja vakuuteltu, että nyt Turkin EU-jäsenyys laitetaan jäihin. Hyvä niin, ja niin karmealta kuin se kuulostaakin, on Erdoganin politiikka meille suomalaisille itse asiassa hyödyksi. Kuinka moni haluaisi, että Turkki olisi samassa vapaan liikkuvuuden ja työmarkkinoiden alueessa kanssamme?

Kuitenkin on melko selvää, että koska Turkkilaiset ovat Erdoganin valtaan äänestäneet ja häntä yhä edelleen kannattavat, on Turkin EU-jäsenyys pakastamisen sijaan haudattava kokonaan. Vaikka sotilasvallankaappaus olisi onnistunut ja Turkissa olisi jälleen tullut valtaan uudistusmielisempi ja länsimielinen sotilashallinto, ei se Turkin kansalaismielipidettä muuta mihinkään suuntaan. Vähän ajan päästä tilanne olisi sama, mutta pahimmassa tapauksessa Turkki hätäiltäisiin EU:hun pika pikaa, ennen kuin kansalaiset jälleen heräävät asiaa vastustamaan.

Muuten olen sitä mieltä, että EU:sta ja eurosta on erottava.

Akseli Erkkilä
16.8.2016

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa