Blogit

Tutkija: ”Ei yksikään länsimaisista yhteiskunnista ole onnistunut integroimaan muslimeja”

Eräs tutkija väittää, ettei yksikään länsimainen yhteiskunta ole onnistunut integroimaan muslimeja. Hän perustelee lausuntoaan yli kahdenkymmenen vuoden opinnoilla ja on sitä mieltä, että syy sille on itse uskonnossa.

Se on norjalaislehti Document, joka huomioi hollantilaisen tutkijan Ruud Koopmansin haastattelun, missä hän koskettelee islamia länsimaissa. Koopmans on sosiologian ja maahanmuuttotutkimuksen professori Berliinin Humboldt-yliopiston sosiaalitieteitten instituutissa.

Koopmans on jo yli 20-vuoden ajan tutkinut juuri Euroopan muslimien joukossa integroitumista ja assimilaatiota ja tullut siihen selvään lopputulokseen: Islam ei salli itsensä liittämistä yhteen demokratian ja länsimaisten yhteiskuntien välillä.

Tanskalainen päivälehti Berlingske kysyy tutkijalta, josko ei vielä kuitenkin olisi jotain muuta ”auringonpaistehistoriaa”. Vastaus on ei. Koopmans on varma asiastaan – se on yksiselitteisesti vaikeampaa integroida muslimeja kuin muita maahanmuuttajaryhmiä länsimaiseen yhteiskuntiin.

Koopmans julkaisi jo vuonna 2013 raportin, siihen kuuluneella tutkimuksella, joka osoittaa, että kaksi kolmasosaa kysytyiltä muslimeilta katsoo, että uskonnolliset säännöt ovat tärkeämpiä kuin sen maan laki, jossa he asuvat.

Tutkimus osoittaa myöskin sen, että lähes 60 prosenttia osallistujista torjuu ystävyyden homoseksuaalien kanssa ja, että 45 prosentilla on vastaava asenne juutalaisia kohtaan.

Nämä tulokset katsoo Koopmans perustuvan islamilaiseen fundamentalismiin ja kiistää useat väitteen siitä, että islamin radikaalit tulkitsijat, olisivat vain marginaalinen ilmiö Euroopassa.

Islam on ongelma

Tutkimalla maailman kaikkia 47:n muslimimaan ihmisoikeutta ja kehitystä, mikä koskee sosiaalisia kysymyksiä, taloutta ja politiikkaa ulkopuolisena, näkee Koopmans selvän kuvion. Ne ovat maita, jotka pysyttelevät erillään ulkopuolisesta maailmasta ja ilman mitään laajempaa vuorovaikutusta sen kanssa, mikä on oman uskonnon ulkopuolella.

Tutkija selventää, että vaikka sosioekonomiset tekijät otetaan huomioon, tulee tuloksesta samanlainen. Toisin sanoen, kyse on uskonnon vaikutuksesta ihmisiin, missä esimerkiksi naisen rooli yhteiskunnassa on rajallinen ja monissa tapauksissa hän ei osallistu työelämään lainkaan.

Lisätekijät, jotka Koopmansin mukaan osoittautuvat yhteisiksi muslimiyhteiskunnille, on suhteellisen korkea lasten syntyvyys ja alhainen koulutaso.

Uskonto seuraa maahanmuuttajia ja ei katoa, vaikka muutat maata jalkojesi alla. Koopmans näkee selvän kehityksen Euroopassa, joka on yhä enemmän samankaltainen kuin muslimimaissa – että he pysyttelevät erillään ja ilman laajempaa vuorovaikutusta ulkopuolisten kanssa.

Tutkijan mukaa, tämä on kirjaimellista Koraanin tulkintaa, joka estää muslimien integroitumisen länsimaisiin yhteiskuntiin. Hän venyttää jopa sitä niin pitkälle, että kutsuu sitä kirjaimellisesti tulkittuna, uhkana maailmanrauhalle.

40 -45% on fundamentalisteja

Koopmans on tutkimustensa kautta tullut siihen tulokseen, että noin 40 – 45 prosenttia Euroopan muslimeista, voidaan katso olevan uskonnollisia fundamentalisteja. Sitä voidaan verrata kristittyjen osuuteen Euroopassa, jossa vai 5 -10:tä prosenttia voidaan pitää fundamentalisteina.

Koopmans palaa usein toistuviin väitteisiin siitä, että ainoastaan hyvin pieni osa on radikaaleja ja, että näillä ihmisillä ei voida katsoa olevan mitään tekemistä uskonnon kanssa.

Tutkijan mukaan, on niitä huomattavasti enemmän kuin ne IS:ään menneet tai, jotka ovat suorittaneet terroriteon Euroopassa, joita voidaan pitää fundamentalisteina. Kyse on ihmisistä, jotka tulkitsevat uskontoa samalla lailla, kun heidän yhteistä näkemystä maailmasta, vihana länsimaita ja juutalaisia kohtaan.

Pienempi ryhmä, joka suorittaa väkivallantekoja uskonnon nimissä, tekee sen, koska he kokevat saavansa tukea ideoilleen muslimiyhteiskunnan sisällä.

Samnytt

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa