Blogit

Uusi veroparatiisivuoto: Paradise Papers

Kuva Max Pixel.

Banama Paperit ovat kadonneet otsikoista ja kansa mölisee rasismista, jonka väri skaala on levinnyt ruskeasta, sinisen kautta jo vihreäksi. Samaan aikaan maailman rikkaita, suuria konserneja ja poliitikoita, sekä muita silmäätekeviä pelottaa. Uusi veroparatiisivuoto on ulkona. Tämä vuoto on kenties vielä suurempi ja kauaskantoisempi, kuin Panama paperit.

Appleby on maailman johtava Offshore-firmoja välittävä yritys. Yrityksellä on 100 miljoonan liikevaihto, 470 työntekijää ja toimistoja lähes jokaisessa veroparatiisissa. Yhtiö on perustettu Hamiltonissa, joka on Bermudan pääkaupunki. Toimistot eivät kiinnitä huomiota näyttävyydellään, vaikka asiakkaina on prinssejä, prinsessoja, pääministereitä, elokuvatähtiä sekä maailman ökyrikkaita niin lännestä, kuin idästä.

Appley mainostaa itseään rehelliseksi ja lakeja noudattavaksi yritykseksi, kuten lakimiesfirman kai kuuluukin. Uusi paljastus näyttää lakimiehen todellisen karvan. Karvoissa ei kiillä hilse vaan miljardit dollarit, eurot ja Ruplat. Saksalainen sanomalehti Süddeutschen Zeitung saanut lähetyksen, johon kuuluu 13,4 miljoonaa dokumenttia Appleyn toimintaan liittyen. Dokumentit paljastavat, että kaikki veroparatiisifirmat eivät ole niin laillisia, kuin Appley väittää. Dokumentit paljastavat uusia riippuvuussuhteita Donald Trumpin kabinetin ja Venäjän ökyrikkaiden välillä. Mukana on myös useita neuvonantajia ja Trumpin vaalikampanjan tukijoita.

Paratiisin käärmeissä on myös konserneja, joihin kuuluu ainakin Nike, Apple, Uber ja Facebook. Näiden firmojen tilit ovat kohtuulliset, koska liikkuvat samoilla tasoilla, kuin Brittien kuningashuoneella, muusikko Bonolla tai Stephen Bronfmanilla, joka keräsi varoja Kanadan pääministerille edellisissä vaaleissa. Dokumentit kattavat koko maailman poliittisen eliitin: Yli 120 poliitikkoa melkein viidestäkymmenestä maasta on inventoitu paratiiseissa.

Saksan yrityksistä mainitaan Sixt autovuokraamo, Deutsche Post, hotelliketju Meininger, Siemens, Allianz vakuutusyhtiö, Bayer lääketehdas ja Saksan suurin yksityinen pankki Deutsche bank. Henkilökohtaisesti paratiisiin päässeistä löytyy lehtitiedon mukaan miljonäärejä, yrittäjiä, perijöitä, sijoittajia, jopa tuomittuja talousrikollisia. Poliittisilla paratiisikaupoilla listoille on päässyt Saksasta ainakin entinen demari kansleri Gerhard Schröder.

Ekonomi Gabriel Zucman on laskenut, että suurkonsernien veroparatiisiliikenne on maailman taloudelle ja valtioille yli 600 miljardia euroa miinuksella vuosittain. Tällä logiikalla lukiessasi tätä kirjoitusta tähän asti on suurkonsernien toimesta sijoitettu verottajalta piiloon veroparatiiseihin noin: Viisi miljoonaa euroa!

Yritykset saavat isomman paratiisin, kuin yksityishenkilöt, mutta pienistä puroista ne alkunsa saa isotkin joet. ”Ökyrikkaille on olemassa omat säännöt ja lait”, sanoo sosiologi Brooke Harrington ”Kapitaali ilman rajoja”-kirjan kirjoittaja. Paratiisissa ökyrikkaat voivat säilyttää omaisuuttaan ilman rajoitteita ja ikäviä velvoitteita, kuitenkin nauttien yhteiskuntien tarjoamasta hyvinvoinnista ilman rajoitteita ja ikäviä velvoitteita.

Ekonomi Gabriel Zucman on laskenut ökyrikkaiden paratiisiomaisuudeksi noin 7,9 biljoonaa Euroa. Tällä rahamäärällä saataisiin kaikki maailman nälkää näkevät syötettyä 61 vuotta, jokaiselle maailman asukkaalle riittäisi 1.000 Euroa lahjaksi tai voitaisiin kustantaa kaikille maailman kouluttamattomille lapsille koulu neljäksi ja puoleksi vuodeksi.

Offshore paratiisit lisää korruptiota!

Korruptio on varsinkin kolmansien maiden ongelma. Offshore paratiisit auttavat röyhkeimpiä korppeja ryöstämään kolmansia maita piilossa kansalta ja kansojen edun vastaisesti. Tästä on hyvä esimerkki sveitsiläinen Glengore-konserni. Glengore käytti apunaan erästä israelilaista Kongossa vaikutusvaltaista liikemiestä riistääkseen maan luonnonrikkauksia.

Ei pelkästään yksi vaan 21 paratiisia!

Tämä vuoto koostuu kahdestakymmenestäyhdestä eri lähteestä, eikä vain yhdestä, kuten Banama paperit. Süddeutschen Zeitung(SZ) sai dokumentteja lähetyksenä kahdelta yritykseltä, jotka ovat erikoistuneet postilaatikkofirmojen pyörittämiseen. Jo mainittu Appley, sekä Asiacity Trust, jonka päämaja on Singapore. Lisäksi SZ sai sisäisiä yritysrekisteriotteita yhdeksästätoista veroparatiisista.

Paradise Papers on siis kahdenkymmenenyhden eri arkistojen yhdistelmä. SZ ei kerro mistä he tiedostot saivat vetoamalla lähdesuojaan. Tämä sama käytäntö oli käytössä International Consortium of Investigative Journalists (ICIJ) järjestön kanssa tehdyssä yhteistyössä Banama paperien tiimoilla.

Paradise paperien julkistamisessa ja tutkimuksessa on mukana maailman suurimmat New York Times, Guardian, BBC, Le Monde ja La Nación. 380 journalistia, 96 mediaa 67 eri maasta. Itävallan panoksen peliin toi ORF, Wiener Wochenzeitung Falter. Sveitsissä Tages-Anzeiger und die SonntagsZeitung ja Saksassa SZ, Norddeutsche Rundfunk (NDR) ja Westdeutsche Rundfunk (WDR).

Suomesta ?

Uuden vuodon sanoma.

Vuodon dokumentit on tarkistettu usealla eri asiantuntijalla ja todettu aidoiksi. Avoimet yritysrekisterit, arkistot, oikeudenpöytäkirjat, materiaali edellisistä vuodoista sekä eri henkilöiden kontaktit veroasiantuntijoiden, asianajajien, välittäjien ja viranomaisien kanssa vahvistavat useiden dokumenttien aitouden aukottomasti.

Vuodon sanoma maailmalle on ettei kukaan poliitikko, suurkonserni, vientikieltojen rikkoja, veronkiertäjä tai maailman suurten sukujen jäsen voi olla varma, etteivät heidän pimeät liiketoimensa paljastu eräänä päivänä hallitsemilleen kansoille ja kansakunnille.

Paratiisiin ryömineet käärmeet ovat tähtäimessä, eikä niitä enää pois päästetä. Vastavalkea pitää lukijansa ajan tasalla. Jatkuu…

Ps. Tämän jutun lukemisen aikana on veroparatiiseihin siirtynyt noin 10 miljoonaa Euroa!

Kiitos

Hämis

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa