Blogit

Vihapuhe vastaan vihapuhe!

Laki määrittelee vihapuheen seuraavasti:

Rikoslaki, 11 luku 10 §

”Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.”

Työttömyys ei pikaisesti tulkittuna rinnastu ”ryhmään”, jota vastaan voisi vihapuhua. Työttömyys ei ole henkilökohtainen piirre vaan enemmänkin tilapäinen elämäntilanne, kuitenkin on työttömät tunnustettava heterogeeniseksi ryhmäksi.

Viime päivien uutisointi valtamediassa on todistanut, että työttömistä tehdään homogeenistä ryhmää, joka joutuu kantamaan kollektiivisella moraalillaan yksittäisten ihmisten teoista tai tässä tapauksessa tekemättä jättämisistä.

Useilla julkisuuteen tuoduilla esimerkeillä on asetettu kansan yhtenäisyyden ja solidaarisuuden rajat koetukselle. On älyllisesti helppoa usko, että työttömät ovat työttömiä laiskuuttaan tai omaa saamattomuuttaan, kun tätä sanomaa julistetaan usein esimerkein työttömän itsensä suulla.

Lukijat ohjataan näillä julkilausumilla päättelemään, että jos on olemassa ihmisiä, jotka puhuvat julkisesti työhaluttomuudestaan, on olemassa harmaa massa, joka ei puhu asiasta julkisesti. Tällä taikatempulla ohjataan ajatukset pois itse yhteiskunnallisesta ongelmasta, joka muuttuu lukijan silmien edessä lihaksi ja luuksi, sekä henkilökohtaiseksi asenteeksi.

Tässä on käytössä pitkälti sama asenne, kuin rasismissa, ulkomaalaisvihassa tai turvapaikanhakijoita vastustavassa uutisoinnissa. Turvattomuuden tunteen perimmäinen syy hautautuu helposti, kun aletaan puhumaan elintasopakolaisista, raiskaustilastoista, sekä ankkurilapsista ja perheenyhdistämisistä, jos jihadisti on malliesimerkki muslimeille.

Turvapaikattomuus ja työttömyys ovat periaatteessa molemmat heterogeenisiä ja vain tilapäinen elämäntilanne. Tätä pykälää on viimeksi muutettu hallituksen esitys (HE 317/2010), josta on laintulkinnan epäselvyyksissä haettava ratkaisuja. Asetus mainitsee maahanmuuttajuuden eräänä rinnastettavana perusteena ja viittaa siihen, että tällainen ryhmä, joka ei ole etnisesti yhteneväinen, on yleensä suojan tarpeessa tai sosiaalisesti heikommassa asemassa.

Poliittinen tavoite molemmilla vihapuhekampanjoilla on yhteneväinen ja jakaa samaa ideologiaa, jossa ”he tai jopa ne” elävät tai suorastaan loisivat ”meidän” verorahoillamme ja saavat ”ylisuuria” tukia ja ”käyttävät hyväksi” järjestelmää.

Itse asiassa tämä vertaus näyttää selvästi miten poliittinen kiihottamisretoriikka toimii ja voidaan tulkita, että työttömien jahti täyttää samat tunnusmerkit, kuin maahanmuuttajien pilkkaaminen, jota samat pilkkakirvestä heiluttavat tahot kutsuvat vihapuheeksi ja jopa rankaisevat ihmisiä siitä.

Perusoikeudet on asetettu kyseenalaiseksi niin valtionjohdon, kuin median toimesta ja maan yhtenäisyyteen on luotu taas uusi railo. Railo joka jakaa Suomen kansan yhä useampaan osaan, jotka kivittävät toisiaan välittämättä yhdenvertaisuuslaeista, solidaarisuudesta tai kansallisesta yhtenäisyydestä.

Railon luonut media kävelee nauraen pankkiin ja poliitikot myymään Suomi-neidon lanteiden aarteita kavereilleen!

Työttömien jälkeen riviin asettuu vammaiset, eläkeläiset ja yksinhuoltajat……

Tervetuloa joukkoon harmaaseen kaikille riittää tilaa!

Kiitos
Hämis

Ps. Kaikki työttömät eivät ole kieltäytyjiä, mutta kaikki työttömät ovat työttömiä!

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa