Woke-asiantuntijat ovat teoretisoineet, että woke-ideologia pyrkii tarkoituksellisesti ylläpitämään mielenterveysongelmia, jotta ideologia saadaan pidettyä riittävän aggressiivisena.
Käsitystä vahvistaa tilastollinen tosiasia, että ahdistuneisuushäiriöt ja masennus ovat woke-ihmisillä, etenkin nuorilla vasemmistolaisilla naisilla, verrokkejaan huomattavasti yleisempiä, vaikka woke-ihminen sijoittuisi uhrihierarkiassa kohtalaisen korkealle, eli marginalisoidun identiteetin sijaan pelkkä ajattelujärjestelmä selittää paljon.
Moderni psykiatrian tutkimus tukee epäilystä toiminnan tahallisuudesta ja suunnitelmallisuudesta. Wokettajat haluavat lätkiä kaikkialle näkökentässä sinänsä melko harmittomia sisältövaroituksia käsittämättömistäkin asioista, kuten ”maiskutuksista”, koska maiskuttaminen saattaa kuulostaa jonkun (esim. seksuaalisen hyväksikäytön uhrin) mielestä ahdistavalta.
Jokainen mielenterveystyön alkeisiinkin perehtynyt kuitenkin tietää, että oikea lääke pelkojen hoitoon ei ole silmien ja korvien ummistaminen vaan altistautuminen ahdistusta tuottavalle asialle. Feministiprofessorit ovat tästä taatusti tietoisia, koska monella heistä on mielenterveysalan koulutusta ja työkokemusta.
Sukupuolentutkimuksen opiskelijat ja opettajat saavat välittömästi paniikkikohtauksen kohteliaastikin esitetystä kritiikistä, vaikkei kritisoija olisi eri mieltä kaikesta vaan vain yksittäisen sanan käyttötavasta. Tämä ei ole sattumaa, vaan pitkäjänteisen työn tulosta. Woke-ideologia vahingoittaa opiskelijoiden mielenterveyttä tietoisesti.
Kuka pelastaisi nuoret naiset feministeiltä?
