Usein esitetään, että kehitysyhteistyö olisi tosiasiassa ainut tehokas keino ratkaista Afrikasta Eurooppaan suuntautuva siirtolaisongelma. Kuinka voidaan kuvitella, että länsimaat täysin ulkopuolisina maina voisivat ehkäistä Afrikan väestöräjähdyksen tässä vaiheessa, kun väestö Afrikassa tuplaantuu 30 vuodessa?
Länsimaiden ponnistelut Afrikassa ei voi olla ensisijainen keino vaikuttaa siirtolaisvirtoihin Afrikasta Eurooppaan. Ulkopuoliset maat pystyvät etenkin tässä vaiheessa vaikuttamaan hyvin rajallisesti Afrikan kehitykseen. Vastuu Afrikan maiden kehityksestä on ensisijaisesti itsenäisillä mailla itsellään.
Suomalaisten ja muiden maiden päättäjien velvollisuus on huolehtia ensisijaisesti omien maidensa asukkaiden turvallisuudesta ja hyvinvoinnista. Kaikki muut puolueet perussuomalaisia lukuun ottamatta ovat laiminlyöneet tärkeimmän velvollisuutensa. Nämä ovat altistaneet maamme lapset aivan toisenlaisista oloista tulleiden miesten tekemälle seksuaaliselle väkivallalle, josta olemme joutuneet lukemaan uutisista Oulun tapausten johdosta. Tämän on uutisoitu olevan vasta jäävuoren huipun ja ilmiö on levinneenä todennäköisesti myös muualle Suomessa. Joka päästää ketun kanatarhaan on syyllinen siinä, missä kettukin.
Suomalaisten turvallisuudesta ja hyvinvoinnin kestävyydestä huolehtiminen edellyttää rajavalvontaa matkustusasiakirjoineen jokaisen maahan pyrkivän kohdalla. Viime kädessä maan elinkelpoisuus on turvattava vaikka muurein, jos on tarpeen – kuten historiallisissa kaupunkivaltioissa. Kuitenkin jo oikeanlaisella viestinnällä Afrikan suuntaan ja asianmukaisin rajakontrollein saadaan paljon aikaan.
Täällä päässä vaadittavat toimet ovat selvät suomalaisten ihmisoikeuksien turvaamiseksi. Entä sen toisen pään hoitaminen, josta ongelmat ovat lähtöisin? Afrikan kehittämisen ongelmina ovat ainakin yleisafrikkalainen mentaliteetti ja etninen hajanaisuus. Näille emme ulkopuolisina mahda suoraan mitään. Voimme kyllä pyrkiä vaikuttamaan afrikkalaiseen mentaliteettiin, mutta on monet kerrat todettu eri yhteyksissä, kuinka muutos kulttuurisissa ajattelutavoissa kestää yhteisöissä sukupolven tai useampia. Myönteisenä viime aikojen uutisena Afrikasta on onneksi se, että afrikkalaiset nuoret miehet eivät pidä enää monivaimoisuutta kuumana juttuna, vaan vähän jopa nolona.
Afrikan kuntoon laittamisessa on pari muutakin ongelmaa, sillä afrikkalaisten tulojen kasvaessa muuttovirtakin tutkitusti kasvaa, kun on rahaa matkalippuihin. Afrikan taloudellinen kehittäminen länsimaiseen malliin on myös ekologisesti kestämätöntä.
On toki oltava reilu kansainvälisissä sopimuksissa, kuten kansainvälisessä kaupassa ja oltava yhteistyössä muiden maailman maiden kanssa, mikäli ne eivät toimi siten, ettei yhteistyötä sovi tehdä. Tietotaitoa ja ympäristöteknologiaa kannattaa ainakin viedä edukkaasti kehitysmaihin ja edistää tyttöjen koulumenestystä. Auttamisen ehtona yleensä ottaen tulee olla voimakas väestöpolitiikka väestönkasvun hillitsemiseksi.
Afrikan kehittämisessä tarvitaan myös selkeää visiota, jotta kehitys olisi ekologisesti kestävää. Länsimaiden tulee miettiä joko yhdessä afrikkalaisten kanssa kestävää kehitysvisiota maanosalle tai sitten ilman heitä, jos Afrikan johtajat eivät vielä ymmärrä kestävän kehityksen päälle. Afrikan korruptoituneet johtajat, joille tärkeintä on monta autotallissa kiiltelevää urheiluautoa tuskin suostuvat maapallon kannalta kestävään kehitysvisioon omien maidensa kehittämisessä. Länsimaiden tulee kuitenkin auttaa Afrikkaa vain sellaisissa kehitysponnisteluissa, jotka edistävät Afrikan kestävää kehitystä.
Ilmastopäästöt ovat pääasiassa länsimaiden aiheuttamia, mutta se johtuu vain korkeammasta teknologiastamme. Afrikkakin olisi saastuttanut yhtä lailla – tai korruptoituneisuus huomioiden vielä pahemmin – jos afrikkalaiset päättäjät olisivat ryhtyneet jo tosissaan kehittämään maitaan omiensa suosimisen ja pröystäilyn sijaan.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Uudellamaalla sekä vahvana vaikuttajana Espoon valtuustossa ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Kotisivuni löytyvät osoitteesta www.hennakajava.fi.
http://www.facebook.com/Henna.Kajava.Eduskuntaan/?ref=bookmarks
