Blogit

Kantasuomalaisia syrjitään yo-kirjoituksissa järjestelmällisesti

Kantasuomalaisia syrjitään ylioppilaskokeissa ja samalla korkeakouluihin haettaessa. Suomi toisena kielenä -kokeen ylioppilastutkinnossa suorittavat saavat kompensoitua tällä täysin paljon vaativamman äidinkielen kokeen. Suomi toisena kielenä -koe ylioppilaskirjoituksissa on tietenkin hyvin paljon helpompi kuin äidinkielen koe. Tästä huolimatta näistä saa yhtä paljon pisteitä korkeakouluhauissa.

Suomi toisena kielenä -kokeen saavat valita suomenkielen kokeen sijasta kaikki oppilaat, joilla vähintään toinen vanhemmista on maahanmuuttajataustainen. Vaikka ylioppilaskokeeseen osallistuja olisi siis syntynyt Suomessa, käynyt suomalaisen peruskoulun ja hänen kotikielensä olisi suomi, niin jos toinen vanhemmista on rekisteröity väestörekisteriin vieraskieliseksi, oppilas saa korvata äidinkielen kokeen paljon helpommalla kokeella. Tämä antaa vieraskielistä sukujuurta omaaville valtavan kilpailuedun kantasuomalaisiin nähden ylioppilaskirjoituksissa ja pyrittäessä korkeakouluihin tai muihin jatko-opintoihin.

Asian merkitys korostuu entisestään siinä, kun korkeakouluihin pyritään nykyään nimenomaan ylioppilastodistuksella. Korkeakouluihin haettaessa eri aineet katsotaan eriarvoisiksi hakijan pisteytyksissä. Äidinkielen kokeesta ja pitkästä matematiikasta saa eniten pisteitä ja muista vähemmän. Esimerkiksi jos hakee opiskelemaan kauppatieteitä, äidinkielen tai suomi toisena kielenä -kokeen magna cum laudesta saa seitsemän pistettä, samoin pitkästä matikasta. Sen sijaan pitkänkin kielen magnasta saa neljä pistettä, samoin lyhyestä matikasta. Muista aineista saakin enää kaksi pistettä kustakin.

Asia on äärimmäisen vakava etenkin, kun huomioidaan, että vuonna 2030 jo joka neljäs esimerkiksi espoolainen on vieraskielinen ja näillä uusilla pelisäännöillä nämä saavat erittäin merkittävää etua kantasuomalaisiin nuoriin verrattuna. Kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen on ideologialtaan stubbilainen suomalaisen hyvinvoinnin hävittäjä.

Suomi profiloituu maailmalla korkean teknologian maana, jonka väestö on pärjännyt pienuudestaan huolimatta laadukkaan koulujärjestelmän ja laadukkaan oppilasaineksen ansiosta. Suomen hyvinvoinnin säilymisen edellytyksenä on, että korkean osaamisen perustana tunnetusti maailman kärkeä olleet oppimistulokset säilyvät.

Opetusministeriön ja Sanni Grahn-Laasosen resepteillä suomalainen osaaminen tulee heikkenemään, kun heikommat oppilaat tulevat valituiksi korkeakouluihin paremmin pärjäävien sijaan. Espoossa myös virkamiehet ovat ihmetelleet asiaa.

Ihmettelen, että onko tällainen suomalaisnuorten syrjiminen perustuslain mukaista?

Kirjoittaja on eduskuntavaaliehdokas Uudellamaalla, Espoon valtuustoryhmän 1. vpj., sekä opetuslautakunnan jäsen. Hän on julkaissut aiheesta myös Youtube-videon: https://www.youtube.com/watch?v=c2sdJFL504o&t=120s

Tietoa julkaisijasta

Henna Kajava

Olen perussuomalainen kansanedustajaehdokas Uudellamaalla. Olen PS:n Espoon valtuustoryhmän puheenjohtaja, Länsi-Uudenmaan aluevaltuutettu ja muitakin luottamustoimia löytyy. Koulutukseltani olen kehityskysymyksiin erikoistunut filosofian maisteri. Työskentelen sivistystoimessa. Politiikkaan päädyin maahanmuuttopaniikin kautta vuoden 2015 vyöryn seurauksena. Olin kysytty puhuja Rajat kiinni- ja suurmoskeijaa vastustavissa mielenosoituksissa.