Kirjoitus julkaistu 26.3 myös Uuden Suomen Puheenvuorossa ja vaalisivuillani.
Ranskalaisen Alternatives Économiques -talouslehden tammikuun 2017 numero auttaa ymmärtämään syitä, miksi taloudellinen globalisaatio on hyytymässä. Kansainvälinen kauppa on hiipunut ja globaalit pääomavirrat jopa romahtaneet vuoden 2007 jälkeen. Tämän vuoksi talousjärjestelmä kehittyy paikallista tuotantoa suosivampaan suuntaan.
Lehden analyysi on vastakohta Suomen seuratuimpien tiedotusvälineiden viestiin, joka kiteyttää kehityskulun siihen, että britit on tyhmiä ja Trump paha. Erityisen kipeä isku lienee, että paljon porua aiheuttanut ja Suomen konsensusmedian ilkamoima Trump-tutkinta kuivui kasaan.
Ovatko Suomen media ja suuri osa yhteiskuntatieteilijöistä liikaa englannin kielen ja uskottavuuttaan menettäneen uusliberaalin sanoman varassa?
Ranska on vapaan yhteiskunnan ja monipuolisen maailmankuvan kieli. Britannia ja Yhdysvallat ovat viimeiset hallitsevat maailmanvallat. Sen vuoksi englanninkielisen intelligentsian merkittävänä (mutta ei tietenkään yksipuolisena) tehtävänä on ollut selittää parhain päin vallitsevaa maailmanjärjestelmää. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että Suomen konsensusmedia on ”Washingtonin konsensuksen alainen” ja lähes allergisesti välttelee monipuolisia lähteitä. Toisaalta Macronin kovat otteet keltaliivejä vastaan ja jopa sotilaiden käyttö omaa kansaa vastaan kertovat siitä, että suverenismi ja globalismi ottavat mittaa toisistaan Ranskan kaduilla. Ranskan mittava, hankala ja usein nepotismiin ja elitismiin perustuva virka- ja opiskelujärjestelmä eivät ole maalle kunniaksi.
Ranska on satoja vuosia ollut haastava suurvalta, jos nykyään enää suurvalta ollenkaan. Tämä asetelma yhdistettynä Ranskan yhä olemassa olevilla maailmanlaajuisilla yhteyksillä ja niiden luomalla tietovarannolla on merkinnyt sitä, että ranskaksi julkaistaan terävintä analyysiä kansainvälisestä politiikasta ja taloudesta.
Kansainväliset suorat investoinnit olivat vuonna 2015 vain 75 prosenttia vuoden 2007 tasosta. Tästäkin peräti 30 prosenttia on suuryhtiöiden sisäisiä pääomansiirtoja.
Merkittävä osa taloustieteilijöistä on myös kääntänyt selkänsä taloudelliselle globalisaatiolle, jonka moni katsoo luoneen suuria häviäjiä ja epätasa-arvoa.
Suuryhtiöt ovat myös vähentäneet kansainvälistä työnjakoa ja alkaneet kotiuttaa tuotantoa lähelle kulutusalueita.
Pyrkimys korostaa mahdollisuutta reagoida nopeasti kuluttajien makumuutoksiin korostaa myös paikallisen tuotannon merkitystä.
Kiina keskittää tuotantoaan, joka ennen meni vientiin, kotimarkkinoilleen.
Suomen valtamedian yksipuolisen analyysin vuoksi suomalaiset eivät tajua, mihin suuntaan maailma kehittyy.
Suomen olisi tullut jo finanssikriisin alkaessa yli kymmenen vuotta sitten pitänyt alkaa palauttamaan valtiollista suvereniteettia ja kontrollia taloudesta omiin käsiinsä. Suomessa on kuitenkin vanhojen puolueiden johdolla haluttu johdonmukaisesti viedä päätösvaltaa maan rajojen ulkopuolelle.
Tämä näkyy vaikkapa valtionomaisuuden myymisessä ja voimakkaana tukena EU-liittovaltiohankkeelle ja EU.n militarisoinnille. Suomi ei halua puolustaa paikallistaloutta ja omavaraisuutta kasvotonta globaalitaloutta ja sen pelureita vastaan.
Globalistien todellinen tavoite pidetään visusti piilossa, mutta sitä kohti mennään tiukassa koordinaatiossa.
Vieläkään ei ole silti liian myöhäistä. Haluan olla itsenäisen Suomen ääni tulevassa Euroopan parlamentissa.
Olli Kotro on ehdolla Euroopan parlamenttiin keväällä 2019 perussuomalaisten listalta. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt pitkään perussuomalaisten palveluksessa Euroopan parlamentissa ja sitä ennen ulkoasiainministeriössä. Voit seurata Olli Kotroa Twitterissä ja Facebookissa.