Suomen Sisu kokoontui Lahdessa

sisu

Suomen Sisu järjesti lauantaina vaalisuurkäräjät Lahden Hennalassa, joka huipentui virallisen osuuden jälkeiseen iltajuhlaan.

Ennen käräjien alkamista Sisun aktiivit kokoontuivat Lahden keskustassa, jossa ryhmä esitti hakkapeliittain marssin kuuluisan ratsastajapatsaan edustalla. Vaalikäräjillä valittiin uudet vastuuhenkilöt ja hyväksyttiin järjestön uudistunut periaateohjelma, joka julkistetaan joulukuun aikana. Tapahtuman järjestäjinä toimivat Sisun Päijät-Hämeen piirin johtaja James Hirvisaari ja Jouni Räsänen.

Pidin kokouksen lopussa Rajat kiinni -aiheisen esitelmän, jossa pohdittiin Suomen Sisun ja Rajat kiinni -yhteisön suhdetta ja eriteltiin tulevaisuudessa tehtäviä toimenpiteitä. Yleisö oli erittäin aktiivinen, sillä suurin osa kokoukseen osallistuneista oli tavalla tai toisella osallistunut kyseisiin mielenosoituksiin. Keskustelussa pohdittiin myös valtamedian puolueellisuutta ja Suomen poliittisen johdon vaisuja toimenpiteitä pakolaiskriisin ratkaisussa. Sisulaiset pitivät myös hiljaisen hetken Pariisin terrori-iskun uhreille.

Sisun roolia selkeytettiin rakentavissa puheenvuoroissa. Sisu tulisi edelleen toimimaan puoluepolitiikan ulkopuolella, vaikkakin yksilötasolla tapahtuvaan poliittiseen aktiivisuuteen suhtauduttiin positiivisesti. Sisun tehtävä on toimia kansallismielisten ihmisten verkostona, joka pyrkii edistämään turvallista, itsenäistä ja oikeudenmukaista Suomea. Sisu tulee suhtautumaan jatkossakin erittäin kriittisesti sananvapauden ja kokoontumisvapauden rajoituksiin, kuin myös poliittisten vaikutusmahdollisuuksien kaventamiseen. Järjestön tarkoituksena on haastaa nykyistä vasemmistohenkistä asenneilmapiiriä ja tuoda julkiseen keskusteluun uusia näkökulmia. Näille näkökulmille on myös selvästi kysyntää, sillä Sisun jäsenmäärä on kaksinkertaistunut muutaman kuukauden aikana. Pakolaiskriisi, valtamedian suorittama indoktrinaatio, valtion entistä suurempi puuttuminen yksittäisen ihmisen elämään ja poliittisten vaikutusmahdollisuuksien puuttuminen ovat tuoneet järjestöön lyhyessä ajassa satoja uusia jäseniä.

Pariisin terrori-iskut toimivat hyvinä esimerkkeinä Sisun kaltaisen järjestön tarpeellisuudesta. Nuorten muslimimiesten joukko, joista ainakin yksi oli virallisten tietojen mukaan turvapaikanhakija, teurasti 129 ihmistä kuudessa eri kohteessa rynnäkkökiväärien ja käsikranaattien avulla. Iskuissa loukkaantui lisäksi 352 ihmistä. Kyseiset terroristit kannattivat Islamilaista valtiota (ISIS), joka on aiemmin uhonnut lähettävänsä taistelijoitaan pakolaisvirtojen mukana Eurooppaan. Pariisi valittiin iskun kohteeksi, sillä se edusti järjestön mielestä eurooppalaisen synnin ja dekadenssin keskusta. Suurin osa terroristisolun jäsenistä olivat Ranskassa syntyneitä toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia.

Isku ei olisi pitänyt tulla kenellekään yllätyksenä. Vuotavat rajat mahdollistavat aseiden ja militanttien vapaan siirtymisen mihin tahansa EU:n jäsenmaahan ilman sen suurempia ongelmia. Tietoisesti tuhotut henkilöllisyystodistukset mahdollistavat monelle sotarikolliselle mahdollisuuden “uuteen elämään” valehenkilöllisyyden turvin, mikä on tullut ilmi esimerkiksi syksyn mittaan saapuneiden ihmisten fb-tileistä. Sotarikoksia ja muita veritekoja on videoitu ja löydetty esimerkiksi turvapaikanhakijoiden hylkäämistä puhelimista, jotka ollaan pyritty hävittämään ennen Unkariin siirtymistä. Tässä mielessä potentiaaliset terrori-iskut eivät pitäisi tulla millään tavoin yllätyksenä, sillä ihminen, joka kyseisen hirmutyön haluaa Euroopassa toteuttaa, on voinut tehdä sen jo rajavalvonnan romahtamisesta lähtien.

On tärkeää ottaa huomioon myös se, että suurin osa iskun tekijöistä olivat nimellisesti ranskalaisia, eli Ranskassa syntyneitä toisen tai kolmannen polven maahanmuuttajia. Se, että koko elämänsä ranskalaisessa yhteiskunnassa elänyt ihminen on valmis toteuttamaan näinkin kauhistuttavan terrori-iskun omassa maassaan, kertoo omalla tavallaan islamistisen ideologian voimasta. Suora uhka ei siis synny pelkästään Lähi-idästä saapuneista de facto terroristeista, vaan potentiaalinen terroritekoihin pystyvä joukko käsittää lähes kaikki islamilaiset yhteisöt, jotka suhtautuvat myönteisesti sharia-lakiin. Muslimimaassa syntyminen ei tee vielä kenestäkään terroristia, mutta jumalallisen lain nostaminen maallisen lain yläpuolelle antaa tälle kehitykselle erittäin hyvän pohjan. Vaikka lukuisat islamismin valkopesijät ovat yrittäneet häivyttää ISIS-järjestön uskonnollista ulottuvuutta, todellisuus on aivan toinen. ISIS edustaa äärimmäisen jihadistista ja apokalyptista islamia, jonka toiminta perustuu Muhammadin aikaisiin valloitusretkiin. Samankaltaista fanaattisuutta löytyy myös “Syyrian vapaasta armeijasta”, jonka yksi voimakkaimmista toimijoista on nimeltään al-Nusra. Jumalallinen järjestys ja pyhä sota yhdistävät myös lukuisia muita sissiliikkeitä, vaikka nämä saattaisivatkin poliittisista syistä taistella myös toisiansa vastaan. Jokainen näistä järjestöistä suhtautuu yhtä vihamielisesti länsimaista sivistystä ja kulttuuria kohtaan, jolloin seuraavan potentiaalisen terrori-iskun tekijä voi olla mikä tahansa niistä sadoista jihadistijoukoista, mitä maailmalla tällä hetkellä vaikuttaa.

Eurooppalaiset päättäjät ovat suhtautuneet näihin uhkiin Itä-Eurooppaa lukuunottamatta liian lepsusti. Valtiovarainministeri Alexander Stubb oli järkyttynyt Pariisin iskusta, ja totesi ettei ymmärrä miksi jotkut ihmiset haluavat tuottaa niin paljon tuskaa viattomille siviileille. Sama henkilö julkaisi myös facebookissa poliittisesti korrektin tiedotteen, jonka mukaan “radikalisaatio” on yleiseurooppalainen uhka, jota vastaan tulee toimia aktiivisesti. Myöskään “pelolle” ei pidä antaa valtaa. Suvaitsevainen valtamedia oli yhtä järkyttynyt Pariisin iskuista, ja selvästi vielä huonommin perehtynyt terroristien motiiveihin mitä Stubb. Lehdet täyttyivät nopeasti pääkirjoituksista ja kolumneista, missä pyrittiin häivyttämään terroritekojen uskonnollista ulottuvuutta ja tekijöiden arabitaustaa. Ei kestänyt montakaan tuntia ennen kuin ensimmäiset journalistit älysivät sysätä koko iskun maahanmuuttokriitikoiden syyksi, sillä nämä ovat “rakenteellisella rasismillaan” pakottaneet nämä arabitaustaiset henkilöt radikalisoitumaan.

Suvaitsevaisten ihmisten silmissä näillä vähemmistöillä ei ole kykyä tehdä itsenäisiä päätöksiä. He ovat ainoastaan tahdottomia toimijoita, joiden ainoa kyky reagoida ympärillä oleviin haasteisiin on viattomien murhaaminen. Ajatus siitä, että nämä henkilöt tunsivat tehneensä moraalisesti oikean ratkaisun, on tabu. Jos samaa ymmärtäväistä ajattelutapaa sovellettaisiin myös Euroopan kantaväestöön, yksikään yhteiskunta ei pysyisi pystyssä vuotta pitempään. Se, että henkilö kokee haasteita elämässään, ei ikinä oikeuta viattomien ihmisten tappamista. Terrorismi ei ole “rakenteellisen syrjinnän” aiheuttama hätähuuto, vaan täysin tietoinen ratkaisu, jolla pyritään muokkaamaan ympäröivää yhteiskuntaa. Näille iskuille on myös joka ikinen kerta löytynyt ymmärtäjiä muslimien keskuudessa, vaikkakin virallisen totuuden mukaan kaikki “oikeat muslimit” tuomitsevat kyseiset veriteot. Jumalallisen järjestyksen näkökulmasta teot ovat kuitenkin täysin perusteltuja, sillä länsimaat edustavat islamistien silmissä suurta saatanaa, jotka pelkällä olemassaolollaan estävät maailmanlaajuisen dar-al-islamin syntymisen. Tässä maailmankatsomuksessa vääräuskoisten murhaaminen on välttämätön toimenpide kohti parempaa maailmaa.

Maahanmuuttokriitikot ovat jo vuosien ajan tienneet sen, että sotaa pakenevien turvapaikanhakijoiden joukossa on myös potentiaalisia terroristeja, jonka lisäksi jokaisesta voimakkaasti muslimitaustaisesta maahanmuuttajasukupolvesta löytyy niitä ihmisiä, jotka ovat valmiita toteuttamaan äärimmäisiä toimenpiteitä jumalallisen lain vuoksi. Koulutus, elintaso tai työllisyystilanne eivät ole tärkeitä muuttujia enää siinä vaiheessa, kun henkilö kokee olevansa sotilas maailmanlaajuisessa konfliktissa. Ainoa tehokas keino tämän uhan torjumiseksi on vanhoillisista muslimimaista saapuvien maahanmuuttajien määrän vähentäminen. Avoimien rajojen kannattaminen, sananvapauden rajoittaminen ja toisen posken kääntäminen hyödyttävät eniten terroristeja, ei rajojen sulkeminen.

Eri kulttuurien ja uskontojen rauhallinen yhteiselo samassa maassa on ihanne, mitä sisulaiset ovat kritisoineet pitkään. Monikulttuuri luo käytännössä kilpailutilanteen, missä eri toimijat kilpailevat siitä, kuka pääsee soveltamaan yhteiskunnallista valtaa ylitse muiden. Länsimaalaisen yhteiskunnan ja islamilaisen yhteiskunnan perusperiaatteet ovat jo lähtökohtaisesti niin ristiriitaisia, ettei niitä voida sovittaa kitkattomasti yhteen. Eurooppalaiset päättäjät ja suurten lehtien toimittajat pelkäävät islamia niin paljon, että he ovat valmiita sortamaan omia kansalaisiaan näennäisen rauhan saavuttamiseksi. Joka ikinen kerta kun vastaava terrori-isku tapahtuu, päättäjät ovat yhtä neuvottomia asian suhteen. Se, että EU tulee todennäköisesti muuttumaan seuraavien vuosikymmenten aikana etnisten konfliktien riivaamaksi poliisivaltioksi ei ole näille ihmisille ongelma. Se, että joku kantaväestön edustaja huomaa tämän kehityksen, taasen on.

Näin sisulaisesta näkökulmasta katsottuna kyseinen kehitys ei ole luonnollista tai millään tavoin tavoiteltavaa. Haluan, että Suomi pysyy jatkossakin maana, jota määrittää suomalainen kulttuuri, suomalaiset vapaudet ja ihmisten kyky luottaa toisiinsa. Mielestäni tässä ihanteessa ei ole mitään radikaalia.

Tuukka Kuru
Jakoa

Kommentit

Kommenttia

Julkaisija: Tuukka Kuru

Tuukka Kuru
Olen v.1990 syntynyt nettiaktiivi, joka on käynyt useaan otteeseen pyörähtämässä myös erilaisissa puoluehankkeissa. Luonnehtisin itseäni oikeistolaiseksi minimivaltion kannattajaksi, jonka sydämestä löytyy paikka myös perinteille ja isänmaallisuudelle.

Katso myös

Kansakunta politiikan keskipisteenä

Kansakunta, latinaksi natio, tarkoittaa yleisesti yhtenäisen hallinnon alaisuudessa elävää ihmisjoukkoa, joka eroaa muista ihmisryhmistä käyttäytymisensä, kielensä, kulttuurinsa, …

Kansainvälistä hyvinvointivaltiota etsimässä

Voima-lehden “Hankalia kysymyksiä hyvinvointivaltiosta” -nimisessä artikkelissa käytiin läpi hyvinvointivaltion moraalisesti arveluttavaa menneisyyttä ja kuvattiin sen …

Vastaa