Hyvää vaalipäivää! Mielenkiintoista nähdä, huipentuuko Suomen euro-paradoksi jo näissä vaaleissa, vai vasta seuraavissa. Suomi on tehnyt kaikkensa pysyäkseen Euroopan päättävissä pöydissä ja vielä enemmän, ettei se joutuisi noudattamaan yhteisön pelisääntöjä. Niinpä puheet ja teot ovat alituiseen räikeässä ristiriidassa ja lopulta euroalueen markkinat, eli ihmisten omat valinnat tekevät kaikki päätökset poliitikkojen puolesta. Pörssit eivät tee, koska ne ovat vain poliittisen mielikuvitusmaailman sivukonttori rahojen holtittomaan sijoittamiseen.
Paradoksi on kehittynyt tähän tapaan:
Keskusta on käytännössä tuhonnut Suomen maatalouden
Kokoomus on käytännössä tuhonnut suomalaiset pienyrittäjät
Vihreiden piirissä terve elinympäristö on näköjään viimeisellä sijalla
Vain palapelin viimeinen osa odottaa täytäntöön panoa ja se on ammattiliittojen hajottaminen. Ottavatko siitä lopulta kyseenalaisen kunnian vasemmistopuolueet SDPn johdolla, kuten paradoksi edellyttää, vai Perussuomalaiset, jää nähtäväksi. Euro merkitsee joka tapauksessa ammattiliittojen vaikutusvallan näivettymistä. Niiden ja sosiaaliturvan säilyminen on ollut ainoastaan jättimäisen velkaantumisen ansiota. Kun Suomen velkasaldo huolestuttaa lainoittajat, alkaa ammattiliittojen saattohoito toden teolla, eikä metelöinnistä ole mitään apua siinäkään asiassa. Ne itse haluavat kuitenkin pitää eurosta kiinni, vaikka intressien yhteensovittaminen eurotaloudessa on absoluuttinen mahdottomuus.
Jos jotain pikkusälää haluaa vielä tähän lisätä, voisivat Kristilliset ajaa pontevammin suurmoskeijaa ja RKP muuttaa linjansa ”pakkoruotsiin”.
Vaikka tuntuukin täysin uskomattomalta, että kaikki puolueet ovat näin pitkään kyenneet toimimaan euro- ja markkinavastaisesti, niin kyllä paradoksin huipentuma on se, että suomalaiset vielä viitsivät näitä puolueita äänestää.
Historiallisen painolastin hävittäminen ottaa aikansa ja tapahtuu hyvin kivuliaasti sen jälkeen, kun velalla jarruttaminen ei enää onnistu. Täällä Virossa valtion velka on noin 10 % BKTsta, eli voidaan perustellusti todeta Viron vaurastuvan rahalla samaan aikaan kun Suomi köyhtyy velalla. Toki Viro on vielä monilta osin Suomea jäljessä, mutta en pidä sitä lainkaan huonona asiana. Suunta on kuitenkin molemmilla selvä ja jossain vaiheessa tiet risteävät kun Viro matkaa ylös ja Suomi alas.
Tämä perustavanlaatuinen ero näkyy myös kaikessa käytännön tekemisessä, eli Virossa eletään enimmäkseen työllä ja Suomessa sosiaalihuollolla. Siksi Viron palvelut ovat jo ylivoimaisia Suomeen verrattuna ja rahalleen saa todella vastinetta.
Suomen tilanne heijastuu sen keskustelukulttuuriin, jonka läpi paistaa totaalinen uupumus, turhautuneisuus, kiukku, jopa viha omia päättäjiä kohtaan, koska he ovat epäonnistuneet ainoassa heille luotetussa tehtävässä: omien kansalaisten etujen suojelussa.
Kun nämäkään vaalit eivät mitään muuta, tulkaapa nyt edes vetämään henkeä tänne Viroon paljon rennompaan ja rauhallisempaan ilmapiiriin. Tosin suomalaisia rasittaa niin korkea kustannustaso, että liian monella jo Viron matka ja edullisetkin hankinnat ylittävät käteen jääneen kuukausisaldon. Ellei näin tiukkaa vielä ole, säästää reissulla helposti lomarahat. Virossa on sisäistetty, kuinka kova konsultti euro on ja yritetään elää sen mukaisesti.
