On aika tiputtaa vaaleanpunainen verho kristillisen rauhanomaiseksi ja työteliääksi maaksi monesti ajatellun Filippiinien edestä. Yle esitti hiljattain dokumentin, kuinka Filippiineillä lukuisat äidit myyvät lapsiaan raiskattaviksi ja kidutettaviksi – jopa sylivauvoja: https://areena.yle.fi/1-4162360.
Lapsia sekä myydään omassa maassa pedofiilituristeille, että kuvataan seksuaalisia tekoja ja kidutusta nettikameroilla ympäri maailmaa asuville tilaajille pienestä rahasta. Kidutus on lisääntymässä ja lapset yhä nuorempia, koska silloin saa enemmän rahaa. Bisneksen pelätään leviävän nyt nopeasti Filippiineiltä muualle Kaakkois-Aasiaan. Sen vuoksi Filippiineille perustettiin helmikuussa lasten netissä tapahtuvan hyväksikäytön vastainen rikoksentorjuntayksikkö, jolla on tukenaan merkittäviä pedofiilejä alueelle tuottavia maita, kuten Yhdysvallat ja Australia. Filippiinit on netin lapsipornon ykköstuottaja maailmassa. Mitä Suomi voisi tehdä?
Avustusjärjestöt ovat arvioineet, että kymmenet tuhannet tytöt Filippiineillä ovat seksikaupan uhreina. Joka kymmenes uhri on poika. Kyse on nykyajan orjuudesta.
Vasemmistohumanistit selittäisivät ilmeisesti tällaisen sadismin rakenteellisella eriarvoisuudella. Tämä, eikä pelkkä köyhyys kuitenkaan riitä selityksiksi laisinkaan, koska vain osa köyhistä halveksii näin omia lapsiaan. Köyhällä on myös muita vaihtoehtoja, kuten ryhtyä varkaaksi tai kerjäläiseksi. Lisäksi Ylen dokumentissa lapsiaan kauppaavat naiset ilmeisesti tekevät lapsia paljon vartavasten saadakseen näistä kauppatavaraa, kun eräskin myy vauvaansa raiskattavaksi.
Naisten puolusteluksi voidaan tarjota myös sitä, että he ovat itse mahdollisesti joutuneet kokemaan samantapaisen lapsuuden helvetin, mitä tarjoavat omilleen. Tämäkään puolustelu ei riitä, koska läheskään kaikki hyväksikäytetyt eivät laita vahinkoa kiertämään omille lapsilleen. Ja miksi juuri Filippiineillä kaikista maailman köyhistä maista on eniten tällaista sietämätöntä ihmisarvon täydellistä murskaamista? On tunnustettava, että myös kulttuurisilla tekijöillä on vaikutuksensa. Esimerkiksi Suomessa viha lasten seksuaalista hyväksikäyttöä kohtaan on niin kova ja Suomi on maailman tasa-arvoisin maa, että täällä vastaavaa ilmiötä tuskin koskaan syntyisi, vaikka perheet olisivat kuolemassa nälkään.
Turvapaikanhakijoiden sekalaisen sakin hyysäämisen sijaan myös Suomen päättäjien on vihdoin avattava silmänsä maailman kärsimyksen ja kurjuuden koko kirjolle ja valtaville mittasuhteille. Näiden kauheuksien edessä ei ole eettisesti oikein tuhlata senttiäkään esimerkiksi suomalaisen elintason tarjoamiseksi turvapaikanhakijoille. Vetoan Suomen uuteen sisäministeriin Maria Ohisaloon, jotta Suomi osallistuu EU:n puheenjohtajamaana esimerkkiä antaen Kaakkois-Aasian lapsikaupan vastaiseen taisteluun. Suomen on palkattava monien muiden maiden tapaan etsiviä jahtaamaan kunnon resursseilla köyhemmissä maissa lasten kidutukseen osallistuvia ihmishirviöitä, joilla on Suomen kansalaisuus. Lisäksi Suomen on suunnattava kehitysyhteistyövaroja pelastettujen lasten huostaanottokoteihin, jotka ovat nyt heikosti resursoituja ja lasten vaikeat olosuhteet usein jatkuvat niissä.
Suomen on yhdessä Filippiinien ja muiden maiden kanssa luotava Filippiineille kattava ja laadukas verkosto, jolla lapset saadaan muun muassa koulun ja terveydenhoidon kautta tietoisiksi oikeuksistaan ja rajoistaan, sekä kertomaan turvallisesti mahdollisesta hyväksikäytöstään.
Toivon, että kokoomuksessakin ymmärretään vielä joskus myös tällaiset kansainvälisyyden hyvin merkittävät haitat. Tuntuu, että kokoomuksessa ylistetään puolueista kaikkein kritiikittömimmin kansainvälisyyttä. Samalla annetaan mielellään vilpillisesti sellaista kuvaa julkisuuteen, että perussuomalaiset eivät olisi kansainvälisyyden kannalla. Kansainvälisyyttä ei voida kuitenkaan pitää yksioikoisesti hyvänä asiana. Pahimmassa tapauksessa se tuhoaa vielä koko maapallon elinkykyisyyden, kun sekä ihmisen tuhoisat ideat, että heikkolahjainen liikaväestö leviävät ympäri maapallon.
Lasten kansainvälisen hyväksikäytön räjähtäminen internetin seurauksena saa ainakin minut jo helposti pitämään koko internettiä pääasiassa kielteisenä keksintönä. Kuten seuraavan linkin artikkelissa sanotaan ”Verkossa tapahtuva lasten seksuaalinen hyväksikäyttö on valtava bisnes”. Eikä tämä ole internetin ainoa haitta. Myös esimerkiksi laajamittainen ja laskelmoiva turvapaikanhaku keinottelemalla organisoituu paljolti juuri internetin kautta. https://www.channelnewsasia.com/news/asia/philippines-child-sex-abuse-li…
Toivon, että puolueissa mietittäisiin näitä Kari Suomalaisen sanoja: ”Eksoottiset kulttuurit kiehtovat, kun niistä ei tiedä mitään. Ja mitä enemmän tietää, sen vähemmän haluaa olla niiden kanssa tekemisissä.” Kulttuureiden sijaan täytyisikin olla vain ihmisten kanssa tekemisissä. Kulttuureja ei tarvitse kunnioittaa, vaan ainoastaan ihmisiä. Monet ihmiset ovat kulttuuriensa uhreja. Ainoastaan, jos muuttaa toiseen maahan, on kulttuuria kunnioitettava ja pyrittävä sulautumaan siihen niin tapojenkin kuin vaatetuksenkin osalta.
Suomen on toimittava NYT.
