Blogit

Haastattelussa Laura Towler

Laura Towler on ylpeä englantilainen nationalisti, joka toimii Patriotic Alternative-kansanliikkeen varapuheenjohtajana. Hänet tunnetaan erityisesti suosituista YouTube-videoistaan. Towler on yksi huhtikuussa järjestettävän Awakening-konferenssin puhujista.

1.) Tervehdys neiti Towler! Haluaisitko sinä esitellä itsesi suomalaiselle yleisölle?

Tervehdys Tuukka! Minun nimeni on Laura Towler. Olen kotoisin Yorkshiresta pohjoisesta Englannista. Toimin Isänmaallisen vaihtoehdon varapuheenjohtajana, jonka lisäksi teen videoita Youtubeen ja kirjoitan.

2.) Vaikuttaa siltä, että olet hyvin ylpeä pohjoisenglantilaisista juuristasi! Kertoisitko meille hieman Englannin sisällä esiintyvistä kulttuurillisista eroista. Onko pohjoisessa vielä nähtävissä viikinkien historiallinen vaikutus?

Olen hyvin ylpeä pohjoisista juuristani, kuin myös työväenluokkaisesta taustastani. Tarkemmin ottaen tulen läntisestä Yorkshiresta, mutta itse York (joka on pohjoista Yorkshirea) on täynnä viikinkien historiaa. Teollisen vallankumouksena aikana Yorkshiren alue oli suurin tekstiilituotannon keskittymä maailmassa. Niinkin hienolta miltä se voi kuulostaa, todellisuudessa minunkin esivanhempani kärsivät suuresti tästä ajanjaksosta. Koneiden ja tehtaiden käyttöönotto tarkoitti sitä, että heidän työpanoksensa muuttui tarpeettomaksi ja heidän täytyi muuttaa maaseuduilta ylikansoitettuihin ja saastuneisiin kaupunkeihin tekemään töitä valtavissa sekä likaisissa tehtaissa mitättömällä palkalla. Sama juttu tapahtui Brittiläisen imperiumin aikana ja uudestaan Thatcherin hallituksen aikana, jolloin meidän tehtaamme siirtyivät ulkomaille. Mielestäni tämä on se syy, mistä meidän pohjoisen sisukkuus kumpuaa. Hallitus on aina yrittänyt tehdä asioista meille vaikeita, mutta me olemme vain keskittyneet olennaiseen ja yrittäneet tehdä parhaamme.

3.) Britit käyttävät lukuisia eri nimityksiä itsestään, kuten ”anglosaksi”, ”englantilainen” ja ”britti”. Miten nämä termit eroavat määritelmällisesti toisistaan?

Anglosaksit olivat niitä germaanisten kansojen muuttoaaltoja, jotka saapuivat saarillemme viidennellä vuosisadalla jälkeen Kristuksen. Englantilaisena minä olen kyseisten muuttoaaltojen, mutta myös täällä jo valmiiksi asuneiden kelttiläisten heimojen jälkeläinen. Olen etnisyydeltäni englantilainen, joka on luoteiseurooppalaisten kansojen yhdistelmä. ”Brittiläisyys” on sateenvarjotermi lukuisille eri etnisyyksille, joita asuu Britteinsaarilla. Näitä etnisyyksiä ovat mm. englantilaiset, skotit, walesilaiset, pohjoisirlantilaiset, kornit ja orkneylaiset. Me olemme samanlaisia, mutta joissakin meissä on muita enemmän kelttiläistä, anglosaksista tai viikinkien geeniperimää. Olen englantilainen, mutta kun puhumme koko maatamme koskevista asioista, kutsun itseäni joskus myös britiksi.

4.) Muutama vuosi sitten Skotlannissa järjestettiin kansanäänestys itsenäisyydestä, ja äänestäjien enemmistö kannatti unionissa pysymistä. Mikä on oma mielipiteesi tästä kansanäänestyksestä? Tulisiko Yhdistynyt Kuningaskunta purkaa ja jakaa pienempiin kansallisvaltioihin?

Mielestäni meidän tulisi pysyä yhdessä, sillä yhdessä me kestämme, mutta erillään me katkeamme. Minä en kuitenkaan ole skotti, joten asia ei itsessään kuulu minulle. Jos skotit päättävät tulevaisuudessa haluavansa itsenäisyyden, olkoon sitten niin.

5.) Mitä mieltä olet monirotuisesta ja monikulttuurisesta Brittiläisestä imperiumista? Koetko sen edustavan oman maasi historiallista huipentumaa, vai pidätkö sitä enemmänkin ongelmallisena menneisyyden välivaiheena?

Minulla on hyvin ristiriitaisia tuntemuksia Brittiläistä imperiumia kohtaan. Tunnen tietenkin suurta ylpeyttä siitä, miten pieni saareni kykeni pitämään hyppysissään niin suurta valtaa. Teimme myös mielestäni paljon hyvää, kuten jaoimme tietämyksemme terveydenhuollosta, tieteestä, teknologiasta ja koulutuksesta neljäsosalle maailman ihmisistä. Sivistimme monia kansoja, jotka hyötyvät siirtomaa-ajasta tänäkin päivänä. Toisaalta herää myös kysymys, että oliko meillä oikeutta toimia niin? Mielestäni kenenkään ei pitäisi tulla toisen maahan kutsumatta. En pidä siitä, kun muut kansat tekevät meille niin tänä päivänä. Pitää myös huomioida se tosiasia, että maailma oli hyvin erilainen silloin kun imperiumi oli voimissaan. Näyttääkin siltä, että englantilaiset olivat vain parempia siinä, mitä kaikki muutkin siihen aikaan tekivät. On syytä myös huomioida, kuten sanoin aiemmassa vastauksessani, että brittiläinen työväenluokka kärsi tästä kehityksestä ja tuotannon siirtämisestä ulkomaille. Sitä minä tietenkin vastustan. Joten kaiken kaikkiaan kysymys on sen verran monimutkainen, etten voi antaa siihen yksinkertaista vastausta.

6.) Monet ihmiset ovat väittäneet, että Britteinsaaret olisivat aina olleet monikulttuurisia, ellei peräti monirotuisiakin. Kuinka sinä vastaat näihin väittämiin? Onko saarillanne aina asustanut mustia afrikkalaisia rinnakkain valkoisten eurooppalaisten kanssa?

Iso-Britannia oli rodullisesti homogeeninen valtio aina Empire Windrushin saapumiseen asti vuonna 1948. Tämä kyseinen laiva saapui Tilburyn satamaan, tuoden mukanaan karibialaisia maahanmuuttajia. Meille kerrottiin, että heidän läsnäolonsa oli tarpeellista, jotta voisimme jälleenrakentaa maamme sodan jälkeen, mutta tämä väite on myöhemmin kumottu. Vuosi 1948 on siten se hetki, kun massasiirtolaisuus Britanniaan voidaan katsoa alkaneen, ja josta lähtien tätä maata on voitu kutsua ”siirtolaisten maaksi”, mutta tämä tapahtui ilman paikallisen väestön omia toiveita. Ennen vuotta 1948 me emme olleet maahanmuuttajien valtio. Ennen kyseistä hetkeä siirtolaisten määrä oli käytännössä merkityksetön, jopa silloin, kun historialliset invaasiot otetaan lukuun.

7.) Kerro meille lisää Euroopan ulkopuolisten siirtolaisten saapumisesta Britanniaan. Aiemmin lähes valkoisesta maasta olette päätyneet pisteeseen, jossa valkoiset englantilaiset muodostavat vähemmistön Lontoon asukkaista. Mitä on tapahtunut?

Kuten totesin aiemmassa vastauksessa, sen voidaan katsoa alkaneen vuonna 1948. Me toimme laivalasteittain karibialaisia maahamme (sillä meillä oli mukamas huutava työvoimapula) ja samaan aikaan me kannustimme valkoisten brittien siirtymistä Australiaan ”kymmenen punnan muutto” -ohjelman avulla! Kaikki, mitä meille on opetettu maahanmuutosta, on valhetta. Me emme koskaan tarvinneet heitä, me emme koskaan halunneet heitä. Ainut syy, miksi heitä on täällä, johtuu siitä, että muutamat poliitikot ovat olleet kiinnostuneempia täyttämään omat taskunsa, kuin varmistamaan oman kansansa hyvinvoinnin ja koko kansakuntansa menestyksen.

8.) Kuinka selvä historiallisen yhteys on mielestäsi nähtävissä anglojohtoisen maailmanvallan ja juutalaisuuden välillä? Ymmärrätkö niitä eurooppalaisia nationalisteja, jotka käyttävät puheissaan herjaavaa termiä ”anglosionistinen”?

Ymmärrän kyllä mihin he viittaavat. On kuitenkin tärkeää nähdä ero maamme eliitin ja tavallisen tallaajan välillä. Ajattelen usein niin, että suurin osa kansastamme on hyviä ihmisiä, toisin kuin maamme eliitti. Meillä on brittiläisten keskuudessa kieltämättä monia ongelmia ratkaistavina, mutta samaa voidaan sanoa suurimmasta osasta Euroopan maista.

9.) Olet tehnyt videon niistä syistä, jonka vuoksi erosit vastajihadistisesta liikkeestä. Haluaisitko avata aihetta enemmän suomalaiselle yleisölle ja samalla kertoa, että mitkä ovat vastajihadismin ja nationalismin merkittävimmät erot? Tulisiko meidän näyttää vastajihadisteille ovea?

Vastajihadistit ovat kulttuurinationalisteja, jotka haluavat keskittää huomiomme pelkästään islamiin. Mielestäni suurin osa heidän jäsenistään on hyviä tyyppejä, mutta liikkeenä he eivät välitä Englannin väestön koostumuksesta lainkaan, ainoastaan islamista. Heidän liikettään voidaan käyttää porttina aitoon nationalismiin, mutta merkittävä osa heidän johtajistaan tosiasiassa vastustaa nationalismia ja soveltaa vasemmiston taktiikkaa meidän mustamaalaamiseksemme. Britanniassa on tällä hetkellä merkittävä jakolinja vastajihadistisen ja nationalistisen liikkeen välillä. Olen kuitenkin iloinen siitä, että meidän lukumäärämme on kasvussa ja heidän vähentymässä.

10.) Mitä mieltä olet Winston Churchillista ja toisesta maailmansodasta? Meidän valtiommehan sotivat tuolloin vastakkaisilla puolilla!

En ole Churchillin suuri fani ja mielestäni meidän osallisuutemme sotaan oli tarpeetonta. Eurooppalaisten tulisi tehdä yhteistyötä keskenään, ei tappaa toisiansa.

11.) Valkoisten hedelmällisyys on laskenut vaarallisen matalalle tasolle kaikissa länsimaissa, Irlantia lukuun ottamatta. Kuinka tämä äärimmäisen vaikea tilanne on ratkaistavissa? Olemmeko me todistamassa ydinperheen kuolemaa?

Se on tärkeä aihe, muttei mielestäni niin tärkeä aihe kuin jotkut ihmiset haluavat sen esittää. Mielestäni todellinen ongelma ei ole se, että meitä on liian vähän, vaan se, että niitä muita on niin paljon. Meidän tulee pyrkiä rajojen sulkemiseen, muukalaisten kotiuttamiseen ja valkoisten hedelmällisyyden kasvattamiseen yhtä aikaa. Viktor Orbanilla on ollut joitain hyviä ideoita kokonaishedelmällisyyden kasvattamiseen Unkarissa. Nähdäkseni suurin haaste Britanniassa on kuitenkin kulttuurimme, sillä me emme ole enää perinteisiin sitoutunut kansakunta. Meidän tulee hylätä feminismi, tasa-arvo, sekä hedonismin ja nihilismin muodot yhteiskunnassamme. Sen korjaaminen tulee olemaan pitkä ja kivinen tie.

12.) Mikä on oma suhtautumisesi uskontoon? Tulisiko meidän hyväksyä sekularismi osana modernia maailmaa, vai tulisiko meidän pyrkiä muuttamaan nykyistä trendiä?

Mielestäni ihmisten tulisi olla vapaita harjoittamaan mitä tahansa uskontoa tai hengellisyyden muotoa oman halunsa mukaan. Jos keskitymme korjaamaan demografiaamme pelkästään etnisyyden perusteella, tulemme muutenkin siirtäneeksi pois suurimman osan niistä ihmisistä, joita emme muutenkaan maahamme haluaisi. Uskonto on asia, jonka kanssa kamppailen toistuvasti. Uskon että jonkin asteinen hengellisyys on välttämätöntä, mutta kaikista yrityksistäni huolimatta, en vain pääse vaaditulle taajuudelle.

13.) Britannia muuttuu seuraavien vuosikymmenten aikana entistä värikkäämmäksi, samaan aikaan kun hallintonne suhtautuu äärimmäisen vihamielisesti valkonationalistiseen liikkeeseen. Onko Britannialla mitään toivoa selviytyä?

Tietysti, aina on toivoa! Niin kauan, kun on olemassa vastaan taistelevia brittejä, niin kauan myös Britannialla on toivoa.

14.) Enemmistö maanne muslimeista äänestää työväenpuoluetta ja suurin osa juutalaisista vastavuoroisesti konservatiiveja. Onko maassanne yhtään poliittista puoluetta valkoisille briteille? Mikä on mielipiteesi UKIP:sta ja Faragen Brexit Partysta?

UKIP ja Brexit Party eivät ansaitse yhtään ylimääräistä huomiota. Me olemme Mark Collettin kanssa perustaneet Isänmaallisen vaihtoehdon, joka on tarkoitettu saarivaltiomme alkuperäisille asukkaille. Me toivomme, että olisimme lähitulevaisuudessa poliittinen puolue, vaikka me olemme jo nyt valtava liikehdintä, jolla on useita tuhansia jäseniä. Meillä on vuoden aikana useita konferenssi- ja aktivistipäiviä, ja me tapaamme säännöllisesti vaellusretkillä ja yhteisillä aterioilla yms. Meidän päämäärämme on kulkea poliittinen tie niin pitkälle kuin se kantaa, ja vaikka se lopulta katkeaisikin, meillä on jäljellä aina yhteisömme, jonka jäsenet tukevat toisiansa.

15.) Kerro meille lisää aktivismistasi. Kuinka sinun kaltaisesi hieno neiti muuttui valkonationalismia kannattavaksi YouTube-tähdeksi? Onko julkinationalistina eläminen vaikeaa Britanniassa? Onko sillä ollut esim. vaikutusta työnsaantiisi?

Inhoan koko ”nettijulkkis”-ilmiötä! Tämä on myös se syy, miksi en mielelläni tule kameran eteen YouTubessa. Haluan tehdä oman osani, sillä välitän Englannista, mutta en halua kaikkea sitä huomiota, mitä kyseisestä toiminnasta syntyy. Suuri osa työstäni on todellisuudessa anonyymia! Syy, miksi en pidä liiasta huomiosta, johtuu varmaankin siitä, että olen hyvin introvertti ihminen. Välillä tunnen tukehtuvani ihmisten seurassa. Toisaalta minä ymmärrän myös sen, että olen hyvää optiikkaa liikkeelle. Yritän siten löytää oikean tasapainon, jotten joutuisi tuomaan itseäni liikaa esiin, mutta kykenisin silti nappaamaan tilaisuuksista kiinni, jotka saattaisivat edistää aatettamme.

Aloitin aktivismini kirjoittamalla Defend Europaan, jonka jälkeen päätin lopulta aloittaa oman videotuotannon, jotta voisimme tavoittaa suuremman yleisön. Asiat vain lopulta aaltoilivat nykyiseen pisteeseen. Muodostin ihmissuhteita muiden nationalistien kanssa ja lopulta meistä tulikin oikean elämän kansanliike: Isänmaallinen vaihtoehto!

Nationalistina eläminen ei ole vaikeaa. Suurin osa normaaleista ihmisistä on nationalisteja. Teimme katukyselyä ihmisille Isänmaallisen vaihtoehdon nimissä, ja seitsemän ihmistä kymmenestä totesi, että brittien ajautuminen vähemmistöön omassa maassaan on huono juttu. Meidän täytyy vain saada heidät edistämään omia intressejään. Kyseinen projekti löytyy nimellä We Were Never Asked, jos haluat tietää asiasta enemmän.

16.) Olet aiemmin maininnut olevasi Kai Murroksen suuri fani! Koetko olevasi yhtä vallankumouksellinen henkilö kuin herra Murros?

Hah, en toki! Olen vain tavallinen kaduntallaaja. Kai Murros on taasen uskomaton ihminen.

17.) Tulevan konferenssimme teema on ”Nova Europa”, joka viittaa uuteen eurooppalaiseen järjestykseen nykyisen yksilöllisyyteen ja liberalismiin pohjautuvan demokratian romahtaessa. Haluaisitko kertoa meille jotain tulevasta puheestasi?

Pelkäänpä, etten ole vielä kirjoittanut sitä! Onhan minulla silti kolme kuukautta aikaa sen viimeistelyyn. Ideoita minulla jo on, muttei vielä mitään konkreettista.

18.) Mitä mieltä olet Brexitistä ja Euroopan Unionista? Tulisiko Suomen seurata samaa tietä teidän kanssa? Miksi Brexit oli loppujen lopuksi niin vaikea operaatio?

Se on ollut kivulias operaatio siksi, koska valtaapitävät eivät odottaneet, että me äänestäisimme lähdön puolesta (mahdollisesti siksi koska he eivät ole koskaan kuunnelleet meitä). He varmasti luulivat, että me emme todellisuudessa haluaisikaan lähteä. Minä itse äänestin lähdön puolesta. Mielestäni yhteistyö muun Euroopan kanssa on välttämätöntä, mutta EU on perusteitaan myöten niin mätä, että se pitäisi polttaa maan tasalle ja rakentaa jotain muuta sen tilalle.

19.) Kuka on suurin kansallinen idolisi?

Sir Mosley!

20.) Kerro meille kolme henkilökohtaista asiaa itsestäsi, jota yleisö ei todennäköisesti sinusta tiedä!

Kun opiskelin politiikkatieteitä yliopistossa, luin kolmen vuoden ajan japania.

Suosikkiyhtyeeni on Arctic Monkeys.

Ollessani teini, toimin kuusi vuotta armeijan nuoriso-osastossa (Army Cadet Force). Kun täytin 18 vuotta, yritin liittyä armeijaan, mutten astmani vuoksi tullut hyväksytyksi.

___

Ilmoittaudu konferenssiin osoitteessa
Awakeningfinland@protonmail.com

Tuukka Kuru

  • 53
    Shares

Tietoa julkaisijasta

Tuukka Kuru

Tuukka Kuru

Olen vuonna 1990 syntynyt rovaniemeläislähtöinen koneinsinööri, joka tunnetaan erityisesti Awakening-konferenssista, 612-marsseista ja Monokulttuuri FM-nettiradiosta.

Kommentti

Lisää kommentti

Liity kannattajajäseneksi

Kansalaisen verkkokauppa

Advertisement