Blogit

Hölmöilyjen anteeksiannettavuudesta

Kuva: A curious kitten (Pixabay).jpg. Wikimedia Commons. CC0.

Positiivinen yllätys, että eläimiä rääkkäävästä psykopaatista uutisoidaan näinkin avoimesti, vaikka väri on oikea.

Olisi jotenkin odottanut yhtä aggressiivista valkopesukampanjaa kuin vaikkapa Malmitalon lapsistrippauskeissin aikana.

Levisikö tieto jo niin laajalle kansalaisten omia tiedotuskanavia pitkin, ettei sitä voinut enää vaieta kuoliaaksi?

Vai onko tarkoitus hetki ruoskia yhtä tikunnokkaan nostettua sijaiskärsijää, jotta sata muuta pahempaa rikollista voi rauhassa jatkaa puuhasteluaan? Siis kuten se yksi jenkki, joka ”ei tappanut itseään”?

Kuvitteliko puoluejohto, ettei tästä tule kohua, koska asia on tullut ohimennen käsiteltyä vuosia sitten, ja puolue odotti olevansa mediapoolin suojeluksessa?

Joitakin hölmöilyitä voi antaa anteeksi niistä kuluneen pitkän ajan takia jopa niin, että henkilö voidaan katsoa päteväksi vastuutehtävään.

Kidutusmurha ei näihin kuulu.

Tilaa
Ilmoita
guest

3 Kommenttia
Uusin
Vanhin Äänestetyin
Palautteet
Näytä kaikki kommentit
Kuuno

Kukahan jaksaisi tutkia, oliko kissantappojutussa myös kysymyksessä rasismirikos, koska huhujen mukaan kissojen omistaja oli romaninainen. Ehdotin jo, että Iltalehdestä lähtisi vaikka Juha Ristamäki tai, jos hän liian iso päällikkö, niin vaikka Lauri Nurmi tekemään arkeologisia kaivauksia tämän asian suhteen. Taitaapi olla turha toivo, että nämä huippujournalistit viitsisivät uhrautua näin vähäpätöisen asian takia töitä tekemään.

Löhveni

Tästä eteenpäin ei saapuhua mistään muusta kuin ps-rasismusta sataan vuoteen

Ihmettä odotellessa

Eiköhän se sekin ihme nähdä jotta media taluttaa studioon oikeaa puoluekantaa edustavia psykologeja sun muita kallonkutistajia. Ja nämät sitten kertovat miten pahat teot kasvattavat tekijästään jalomielisen, epäitsekkään, yhteiskuntakelpoisen pyhimyksen. Mutta tekijän puoluetaustan tulee olla kunnossa muuten ”eheytyminen” on mahdotonta. Sairaaksi tuli tämä maa ja tauti tuntuu olevan tappava