Suomessa on viime aikoina oikein urakalla kohistu vaalivaikuttamisesta. Kuten aina, konnat ovat kansallismielisiä, ”Kremlin agentteja” ja oikeastaan kaikki ne, jotka ovat EU:n liittovaltiokehityksestä tai haittamaahanmuutosta väärää mieltä. Asian tiimoilta järjestettiin oikein seminaarikin.
Kuten varmaan olet huomannut, keskustelua ei käydä eduskuntavaaleissa siitä, miten Suomen tulisi suhtautua liittovaltiokehitykseen, vaan sähköautot ja ilmastolakko ynnä muu humpuuki hallitsevat uutisvirtaa.
Suomen vaalivaikuttamisesta kiinnostuneita toimittajia ei kuitenkaan kiinnostanut tänään Ranskan mediassa esillä ollut skandaali, jossa tuotiin esiin Bayer Monsanton rahoitus EU-parlamentin ALDE-ryhmälle. Macron, joka on tunnetusti pankkiirien ja suuryritysten ylin ystävä, haluaisi tehdä tulevaisuudessa yhteistyötä ALDE-ryhmän kanssa, mutta on siinä määrin hermostunut julkitulleista uutisista, että esitti yhteistyön jatkumisen edellytykseksi rahoituksen loppumisen.
Mielenkiintoinen linkki muodostuu myös sitä kautta, että ”maaseutupuolueina” esiintyvien Keskustan ja RKP:n edustajat (Jäätteenmäki, Katainen, Vehkeperä ja Torvalds) istuvat ALDE-ryhmässä, jota on nyt rahoittanut erityisesti maatalouskemikaaleja valmistanut Bayer Monsanto. Bayer Monsanto on saanut kyseenalaista mainetta erityisesti glyfosaatti-teeman ympärillä. Ilmeisen vakavasta asiasta on kyse.
Herääkin kysymys, onko vaalivaikuttaminen hyväksyttävää, jos se tulee ”oikeilta” tahoilta? Tähän emme ole saaneet Suomen virkamiehistöltä vastausta, esimerkiksi Ulkoministeriön hybridisuurlähettiläs Mikko Kinnuselta. Tuskin tosin saammekaan. Mikä on Monsanton rooli vaikutuksessa Suomen maatalouspolitiikkaan? Tiesikö keskustapuolue tästä rahoituksesta? Onko rahoitus vaikuttanut Suomen keskustan toimintaan?
Macron on fanaattisessa manifestissaan ehdottanut ”eurooppalaisen viraston demokratian suojelemiseksi” perustamista. Harmi, että samainen Macron ei kuitenkaan ole pahemmin halunnut suojella mieltään osoittavia kansalaisia viranomaisväkivallalta. Suomen media keskittyy päivittelemään keltaliivien mielenosoituksia lähinnä naurettavasta perspektiivistä.
Kaikesta tästä voi päätellä, että kun on riittävän suuri ja euroglobalistinen taho, vaalivaikuttaminen on tervetullutta sen kilistessä iloisesti systeemipuolueiden taskuun. Kaksinaismoralismia par excellence, mutta odotitteko jotain muuta?
Olli Kotro on ehdolla Euroopan parlamenttiin keväällä 2019 perussuomalaisten listalta. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt pitkään perussuomalaisten palveluksessa Euroopan parlamentissa ja sitä ennen ulkoasiainministeriössä. Voit seurata Olli Kotroa Twitterissä ja Facebookissa.
