Kiitokset äänestäjilleni tätäkin kautta – sain 1 178 ääntä täällä Espoossa!
Mietin seuraavaksi tässä parin julkkisehdokkaamme tuloksia Vantaalla ja Helsingissä. Olen todella hyvilläni, että suomiräppäri Milad Dehghan alias Slim Mill pääsee vaikuttamaan PS:n riveissä Vantaan valtuustoon! Milad tulee katuviisaana ghettoasiantuntijana herättelemään muiden puolueiden haihattelijoita. Tutustuin hieman Miladiin, kun tapasin hänet aikoinaan Rajat kiinni -mielenosoituksessa. Toisaalta helsinkiläiset ovat tehneet virheen, kun eivät äänestäneet tunnettua, uutteraa ja riskejä pelkäämätöntä Sedu Koskista valtuustoon. Ehkä tästä voisi syyllistää lähinnä niitä turvallisuushakuisesti ja tottumuksesta Kokoomusta äänestäneitä, jotka eivät kuitenkaan syvällä sisimmässään olisi halunneet äänestää Kokoomusta.
Ensikohtaaminen Miladin kanssa oli tosiaan Rajat kiinni -mielenosoituksessa, jossa käytiin molemmat lavalla puhumassa. Seisoin ensin pylvään takana, enkä nähnyt, kuka oli puhumassa. Kuuntelin hetken ja ajattelin, että nyt on vähän liian kovaa ilmaisutyyliä. Mutta voi sitä helpotusta ja mielihyvää, kun katsoin lavalle ja näin, että siellä onkin Lähi-idästä tullut puhuja! Silloin lähtökohdat sanavalinnoille ovat tietenkin toiset usein omakohtaisten, traumauttavien kokemusten ja syvällisemmän tiedon pohjalta. Milad on kertonut, että tietää, kuinka monet turvapaikanhakijoina tulleet lypsävät suomalaisia ja lähettävät rahaa täältä esimerkiksi öljyrikkaaseen Irakiin.
Perussuomalaisten maahanmuuttajaehdokkaat ja -valtuutetut, kuten Milad ovat omien kokemusteni perusteella yleensä poikkeuksellisen fiksuja, mistä kertoo sekin, kuinka ovat valinneet oman, yksilöllisen tiensä ja asettuneet vastahankaan oman lähtöalueensa arvokehyksien suhteen. Olen aistinut myös, että tällaiset maahanmuuttajat ovat fiksuutensa lisäksi erityisen myötätuntoisia. Myötätunto näkyy esimerkiksi siinä, kuinka he osaavat asettua kantasuomalaisten nahkoihin. He ymmärtävät, miten massamaahanmuutto ja väestönvaihdos heikentävät sekä kantaväestön että maahanmuuttajataustaisten olosuhteita. He eivät pyri saamaan Suomeen lisää ”omaa väkeään”, kuten etenkin demareiden etniset poliitikot. Demareiden etniset poliitikot taitavat avata tyypillisesti suunsa poliittisissa toimielimissä lähinnä vain silloin, kun on kyse maahanmuuttajaväestön eduista. Näitä vaikeaselkoisella suomella esitettyjä puheita on nähty ja kuultu Espoonkin valtuustossa. PS:n maahanmuuttajataustaisten ehdokkaiden hyveisiin kuuluu usein myös mieltä lämmittävä kohteliaisuus. Joskus huonona hetkenä piristää, kun mieleen tulee erään meidän maahanmuuttajaehdokkaan kerran sanoma kohteliaisuus, joka on sen verran erityislaatuinen, että se on varmasti sanottu tosissaan.
Sedu Koskisen menestys vaaleissa sen sijaan yllätti kovin. Olin varma, että hän olisi ääniharava, mutta ehkä riittävän monet eivät tienneet Sedun ehdokkuudesta. Ehkä hänkin luotti liikaa valintaan ilman kampanjointia. En kyllä tiedä, kampanjoiko hän. Sedu olisi tietenkin muokannut hyvällä tavalla Helsingin valtuustossa perussuomalaisten imagoa ja lisännyt PS:n vakuuttavuutta yrittäjyyteen liittyvissä asioissa. Vihervasemmistolta olisi samalla viety imagoa kaupunkikulttuurin itseoikeutettuina edistäjinä. Etenkin nyt, kun ravintoloitsijat ovat kokeneet tulleensa kohdelluiksi paljolti väärin koronatoimissa, olisi todella odottanut, että he olisivat nostaneet Sedun valtuustoon.
