Eduskuntavaalit järjestetään tasan seitsemän viikon päästä. Ilma on sakeana puhetta polttomoottoreista, sotesta, vanhuspalveluista ja monesta muustakin toki tärkeästä asiasta. Mutta yksi asia puuttuu ja sitä vältellään: Euroopan unioni.
On nurinkurista, että samaan aikaan kun meille vakuutellaan EU:n olevan kaikessa toiminnassamme keskeinen, puhutaan siitä kaikkein vähiten. On kuulemma varma tapa saada lukija kaikkoamaan: puhua EU:sta.
Olennaista asian ymmärtämisen kannalta on, että valitettavasti iso osa meihin vaikuttavasta lainsäädännöstä (direktiivit ja EU-asetukset) tulee EU-tasolta. Se, millaisen kannan Suomi johonkin EU:n asetukseen tai direktiivin ottaa, ratkaistaan virkamiesvalmistelun pohjalta eduskunnassa, tarkemmin sanottuna suuressa valiokunnassa. Valtioneuvosto tiedottaa näistä asioista eduskuntaa U-kirjeillä.
Suljettujen ovien takana, ilman että asia olisi julkisuudessa, päätetään monista merkittävistä kannoista. Tämän myös media ja EU-eliitti tietävät. Samaan aikaan kun täysistuntosalissa järjestetään teatteria, isot asiat eivät suuresta valiokunnasta edes tule saliin.
Tiesitkö esimerkiksi, että EU:n monivuotisissa rahoituskehyksissä ehdotetaan hallintomenojen kasvuksi 6.8%, joka olisi kaudella 2021-2027 noin 4.8 mrd euroa? Asia olisi selvinnyt kahlaamalla läpi U-kirje U 45 /2018. Tähän harvalla kansalaisella on aikaa ja mahdollisuutta.
Media ei myöskään kertonut sinulle, että (suora lainaus) ”Alustavan arvion mukaan komission kokonaistasoa ja omien varojen järjestelmää koskevat ehdotukset heikentäisivät Suomen valtiontalouden asemaa noin 1,6 mrd. eurolla tulevalla rahoituskehyskaudella”
Kuulostaako byrokraattiselta ja tylsältä? Se on tarkoituskin. EU:n idea on, että asetuksia, direktiivejä, hallintoa, termejä ja tekstiä on lopuksi niin paljon, että harva pystyy sisäistämään sitä kuin pieneltä sektorilta. Komission esityksissä ei ole valmistelevan virkamiehen nimeä, kuka tietää, kuka komission ehdotukset on loppujen lopuksi valmistellut? Meitä koskevia esityksiä siis valmistelee joukko henkilöitä, joita emme tunne tai tiedä. Lobbarit sen sijaan tietävät ja Brysselin salkkumiehet kyllä osaavat vaikutttaa tekstin sisältöön.
Tyyntä myrskyn edellä, mutta on yleisesti tiedossa, että EU-vaalien jälkeen, kunhan uusi eurostokomissio on saatu pystyyn, liittovaltiokehitys tulee kiihtymään. Uusia virastoja, laitoksia, ohjelmia, projekteja, virkoja ja toki niihin kuuluvia kähmintöjä on tulossa. Tiesithän toki varmaan, että EU:lle on perusteilla myös EU-työviranomainen, joka aiheuttaa kymmenien miljoonien lisäkustannukset?
Onkin suorastaan mannaa vanhoille puolueille, kun keskustelu junnaa päivästä toiseen kasvisruoassa, sähköautoissa, sukupuolikiintiöissä ja tasaisin väliajoin joku vihreä pöyristyy. Kokoomus ajaa hienosti kaksilla rattailla esiintyen pari viikkoa ennen vaaleja jonkinlaisena vaihtoehtona tai kriitikkona. Moneen tämä valitettavasti uppoaa. Taustalla salakavalasti etenevä EU-integraatio jää pintakuohun ja huminan alle.
Suomessa järjestetään vuonna 2019 kahdet vaalit, eduskuntavaalit 14.4 ja eurovaalit 26.5. Kumpaakaan niistä ei ole syytä laiminlyödä, sillä panokset ovat niissä kovempia kuin koskaan aiemmin.
Olli Kotro on ehdolla Euroopan parlamenttiin keväällä 2019 perussuomalaisten listalta. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt pitkään perussuomalaisten palveluksessa Euroopan parlamentissa ja sitä ennen ulkoasiainministeriössä. Voit seurata Olli Kotroa Twitterissä ja Facebookissa.
