Onko pääkaupunkiseudulla Helsingissä ja Espoossa jo enemmän Afrikasta tullutta väestöä suhteessa kantaväestöön kuin Afrikan naapurissa Espanjassa? Malagassa nyt runsaan viikon viettäneenä olen ihmetellyt, että miten täällä näkyy vähemmän afrikkalaisia kuin Suomessa, vaikka Afrikka on täältä vaan noin 150 kilometrin päässä. Myöskään lastenvaunuja työntäviä hunnuttautuneita naisia ei ole näkynyt. Muutama yksin kulkenut nainen pää kapaloituna on kyllä tullut bongailtua. Mesta on kuitenkin eräs portti Afrikasta Eurooppaan.
Tarkistin varsin suppealla alueella, yhdessä kaupungissa tekemieni havaintojen yleistettävyyden. Tarkastelussa on nyt kuitenkin islamilaisen väestön osuus, eikä afrikkalainen väestö. Sattumoisin Suomessa ja Espanjassa on käytännössä sama osuus väestöstä muslimeja nykyään. Vuonna 2016 Espanjassa osuus oli 2,6 % ja Suomessa 2,7 %. Tulevaisuuden ennusteissa Suomi kuitenkin ohittaa nopeasti Espanjan. Vuonna 2050 islamilaisen väestön osuus tulee olemaan Suomessa nykytahdilla jo 11,5 %, mutta Espanjassa osuus tuolloinkin jää vain 6,8 %:iin. Jos humanitaarinen maahanmuutto kiihtyy, kuten odotetaan Suomen osuus nousee vuonna 2050 helposti jo 15 %:iin:
Pohtiessani Espanjan monikulttuurisuustilannetta löysin Youtube:sta videon, jossa kerrotaan, että Espanjan Malagaankin afrikkalaisen väestön muutto on tuore ilmiö. Tännekin alkoi muuttaa afrikkalaisia vasta 2000-luvun alussa. Miten väestö reagoi tähän Espanjassa? Afrikkalaiset keskittyivät täällä tietylle alueelle nimeltä Cruz del Humilladero. Paikallinen väki ei pitänyt muuttovirrasta. He ihmettelivät myös, että mistä tulokkaat saivat rahansa. Vanhemmat kielsivät lapsiaan menemästä mustien kaduille ja mustat alkoivat ghettoutua. Paikallisia häiritsivät myös tulijoiden erilainen elämäntyyli. Afrikkalaisilla ulkoilmakulttuuri on vilkasta, kun taas espanjalaiset ovat perhekeskeisempiä. Nuoret miehet liikkuivat myös suurina ryhminä, mikä koettiin uhkaavaksi:
Täällä käynnistettiin sitten projekti, jossa pyrittiin saamaan sopua aikaiseksi ihmisryhmien välille. Jännitteet ilmeisesti lientyivät. Kuitenkin afrikkalaiset ilmeisestikin yhä asuvat varsin erillään paikallisväestöstä ”Pikku Afrikassaan” tai ”Pienessä Bronxissa”.
Täällä näinkin lähellä Afrikkaa on tietenkin melko luontevaa, että väestöä on jonkin verran ”naapurista”. Kuitenkin on selvää, että mitä erilaisempi naapurin kulttuuri on, niin sitä vähemmän väestöjä kannattaa asuttaa samoille alueille.
Valitettavasti en löytänyt tänään Malagan Pikku-Bronxia, jotta siitä olisi mitään kerrottavaa.
Suomen tilanne vaikuttaa Espanjaan verrattuna paljon huonommalta monilla tavoin. Meillä on asumisperusteinen sosiaaliturva, jolloin tulokkaat saavat samat tuet kuin suomalaiset ja päälle kotouttamis- ja tulkkipalvelut. Espanjassa kustannukset ovat paljon pienemmät. Espanjalainen kulttuuri on myös vahva, eikä maahan liene pesiytynyt itsetuhoista humanismia, kuten Suomeen.
Ceuta Pohjois-Afrikassa on Espanjalle kuuluva itsehallintoalue, joka on portti Eurooppaan. Espanja on rakentanut sinne moneen kertaan korottamansa raja aidan, joka on jo yli kuusi metriä korkea. Lisäksi kaikki mahdollinen tekniikka käytetään, jotta rajan yli ei pääse laittomasti. Kun kerrankin yli tuhat miestä Afrikasta teki joukkorynnäkön aidan ylittämiseksi, niin vain kaksi pääsi yli. Amnesty ja EU:n komissio ovat arvostelleet Espanjaa siitä, että kun aidan päälle pääsee toisinaan ihmisiä roikkumaan, niin nämä palautetaan Afrikan puolelle. Näiden mukaan se on ihmisoikeuksien vastaista!
Unkari on ottanut mallia Ceutan raja-aidasta rakentaessaan omaa raja-aitaansa laittomien siirtolaisten tulon patoamiseksi. Ceutan raja-aitaa ollaan käyty katsomassa jokaisesta Euroopan maasta. Kukahan on käynyt Suomesta siellä? Toivottavasti joku järkevä ihminen, joka voisi olla hyödyksi Suomelle, eikä esim. joku Amnestystä.
Ceutan raja-aidasta löytyy hyvä kuunnelma Yle Areenasta: https://areena.yle.fi/1-3944283?fbclid=IwAR1ZjwdHANOzqkvbKp6i3YVBUG2RCXgOBG7Amu5Z6SRjP-Yp22hETAI7ZNY
Viva España!
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Uudellamaalla sekä vahvana vaikuttajana Espoon valtuustossa ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa.
Kotisivut: www.hennakajava.fi
