Olen pitkään ihmetellyt, kuinka Suomen kustannustasolla voi päätyä sijoittajien mielenkiinnon kohteeksi, jopa niin, että tulee noteeratuksi maailman kärkisijoille. Eilen käymäni puhelinkeskustelun perusteella tunnen itseni taas kerran hyvin tyhmäksi, mutta ilmeisesti kyseessä on kansallinen ominaisuus, jonka pitäisi lieventää tuntemuksia!? Valitan, jos tämä alkaa jälleen kerran hatuttaa raskaasti ja kaiken varalta yleinen hätänumero on 112, jos alkaa verisuonia katkeilla tai saa äkillisiä sydänoireita. Riskiryhmiin kuuluvien ei siis kannata jatkaa tämän pidemmälle.
Tuotannolliset investoinnithan ovat Suomessa ilman valtion tukia vitsi, joten täytyy olla kyse kiinteistöistä, joita tänne hyhmäisille pohjan perille väsätään väkilukuun nähden hämmästyttäviä määriä ja silti on kuulemma asuntopula. Jos jotain löytääkin, hinta tai lainaehdot yleensä katkaisevat oman asunnon hankinnan lyhyeen ja jäädään rypistelemään vuokramarkkinoille. Mikä sitten erottaa omistusasuntoa ja sijoitusasuntoa?
Haetaan malliksi Nokialta SRVn uudiskohde, missä 67-neliöisen kolmion velaton hinta on 204 000 euroa ja myyntihinta 61 300 euroa. Asuntoa havittelevat kahden lapsen yksinhuoltajaäiti Anu ja sijoittaja Pekka. Anun osalta voidaan todeta, että hänen osa-aikatöistään saama, 1200 euron bruttotulo lopettaa haaveet pankin tiskillä. Käteen jäävät tulot eivät kerta kaikkiaan riitä, koska oman asunnon hoito- ja rahoitusvastikkeita ei voi vähentää verotuksessa, ainoastaan koroista alijäämähyvityksen, joka ansiotuloista on nykyisellään vaatimaton. Anun tulevaisuus on siten vuokramarkkinoiden varassa.
Pekalla on pullat uunissa paremmin. Hän sijoittaa säästöistään kauppahinnan 61 300 euroa ja vuokraa asunnon Anulle 810 €/kk. Pekka siis saa vuokratuloa vuodessa 9720 euroa, mistä vähennetään suoraan hoitovastikkeet kuluina 214 €/kk, eli 2568 €/v, jolloin Pekalle jää pääomatuloa 7152 €/v. Kun hän lyhentää loppuvelkaa rahoitusvastikkeena ja se kirjataan kiinteistöyhtiön tuloksi, saa hän vähentää vielä verotuksessa 131 €/kk, eli 1572 €/v. Verotettava pääomatulo on siten 5580 €/v, veroa menee 1674 €/v ja käteen jää 3906 €/v. Hän saa siis sijoittamalleen pääomalle korkoa 6,4 % vuodessa, mihin millään muulla sijoitusmuodolla on hyvin vaikea päästä, vieläpä riskittömästi ja tästä alkaa varsinainen bisnestarina.
Anullahan eivät tulot riittäisi maksaa tuollaista vuokraa, mutta ei hätää, koska Kela myöntää laskurinsa mukaan Anulle verotonta asumistukea 557,57 euroa kuukaudessa, minkä Anu välittää suoraan Pekalle ja maksaa omista tuloistaan lisäksi erotuksen 252,43 €/kk. Näin Kela tulee sponsoroineeksi Pekan sijoitustuotoista 6690,84 euroa vuodessa valtion keräämistä veroista ja saa vastineeksi Pekalta takaisin hänen maksamansa pääomaveron 1674 €/v.
Näin ollen meidän päättäjiemme mielestä on fantastinen bisnes, että veronmaksajat menettävät nettona 5017 euroa vuodessa yhtä ainokaista asuntoa kohti. Vielä fantastisempaa on, jos kyseessä ei ole Pekka, vaan Dietmar tai Jens Liechtensteinissa sijaitsevan sijoitusyhtiön kautta. Pekka sentään saattaa kuluttaa osan pääomatuloistaan Suomessa, mutta Dietmar tai Jens tuskin kolikkoakaan. Taloyhtiö puolestaan vähentää saamistaan rahoitusvastikkeista korkonsa ja poistojen kautta velkansa, eli verottaja ei saa sieltäkään käytännössä mitään.
Tähän mennessä kului jo sen verran Rennietä ja piimää, etten viitsinyt alkaa selvittää, kuinka mahtavan rahoitusdiilin SRV on neuvotellut loppuvelalle, jota lyhennettäväksi jäi 143 000 euroa ja rahoitusvastiketta kertyy 1572 €/v. Pelkkiin lyhennyksiin kuluisi lyhyellä matikalla 91 vuotta. Jääköön sekin arvioimatta, mitä Pekka kostuisi myydessään osakkeen 10 vuoden kuluttua eteenpäin.
Ajatelkaas, miten taitavasti Suomessa tehdään bisnestä, olivat sitten kyseessä kiinteistöt, kaivokset, pohjavedet, tai Anun elämä köyhyysrajalla kahden keskenkasvuisen kersan kanssa tässä tasa-arvon ja Pisa-osaamisen mallimaassa. Jos me näin kovasti tienataan tällä, niin ei ole ihme, että terveyskeskukset, keskussairaalat ja tieverkosto ovat myynnissä. Lannoiteteollisuus, sähköverkot, Digita ja mitä niitä nyt muita ehti jo mennä, mutta niillä tienataan aivan saman laskuopin mukaisesti.
Dear investor! We warmly wish you Welcome to Finland!
(Tässä tekstissä esiintyvät Anu, Pekka, Dietmar ja Jens ovat kuvitteellisia, joskin arkirealistisia henkilöitä. Yhtä hyvin näiden tilalla voisi olla jokin julkisyhteisö. Kaikki muut tiedot on tarkistettu SRVn, Kelan ja verottajan sivuilta ja mahdolliset virheet ovat yllekirjoittaneen omia. Sijoittajakuvataide: Ilpo Iso-Peura)
