Moni suomalainen iloitsee, kun voi tilata halvalla erilaista tavaraa Kiinasta. Harvempi muistaa, että halpaa ja hyvää ei ole olemassakaan, kulut kaatuvat aina jonkun niskaan. Ongelma on se, että Suomella ei ole resursseja valvoa sitä, kuinka turvallisia kiinalaiset tuotteet ovat.
Siinä tapauksessa, että tuote ei täytä eurooppalaisia turvallisuus- tai laatuvaatimuksia, kenelle valitus pitäisi osoittaa? Entä millaisia oikeudellisia keinoja kuluttajalla on kiinalaista toimittajaa vastaan? Ei minkäänlaisia. Turvatekniikan keskus kiinnitti tähän asiaan huomiota syyskuussa 2018
Mielenkiintoista on myös vähäarvoisen tuotteen verokohtelu. Maahantuonnista ei peritä arvonlisäveroa silloin, kun tavara toimitetaan EU:n ulkopuolelta Suomeen ja sen arvo on enintään 22 euroa, tai kun arvonlisävero olisi enintään viisi euroa. Tämä tarkoittaa ainakin kolmea asiaa.
Ensinnäkin, kuluttaja saattaa saada viallisen tai jopa hengenvaarallisen tuotteen, jossa reklamaatiomahdollisuudet ovat olemattomat. Lisäksi, valtio ei saa minkäänlaista arvonlisäverotuloa. Kolmanneksi, paljon tilaava ammattimaisesti toimiva kaupan ala Suomessa joutuu EU:n ulkopuolelta ostamistaan eristä maksamaan tullit ja verot, jonka lisäksi se luonnollisestikin ottaa vastuuta myymistään tuotteista. Oma kysymyksensä on Ahvenanmaa, jonka kautta osa yrityksistä kierrättää lehti- ja kirjalähetyksiä välttyen arvonlisäverolta. Ahvenanmaan erityiseasemalle ei tässäkään suhteessa olisi mitään perustetta.
On erikoista, että Suomi ei ole ryhtynyt toimiin, sillä EU:n valtionvarainministerit ovat sopineet, että EU:n ulkopuolelta ostettavien tuotteiden syrjivä verovapaus poistetaan vuonna 2021. EU-säännöstö sallisi kuitenkin Suomen poistaa sen jo heti. Näin ollen valtion kassaan ohjautuisi miljoonia enemmän rahaa ja osa kulutuksesta kohdentuisi kotimaahan. Eikö tämä olisi työllisyys-, talous- ja niistä paljon puhutuista ilmastonäkökohdistakin parasta? Huomionarvosta on, että Ruotsi on toiminut jo, ja alle 22 euron tuotteiden arvonlisäverovapautta ei sovelleta enää viime vuoden maaliskuun alusta lähtien.
Kiinalaisen verkkokauppayhtiön oman kansallisen postipalvelunsa kautta maksamien kansainvälisten lähetyskulujen määrää säätelee Maailman postiliiton UPUn yleissopimus. Se on aikoinaan tehty kehitysmaiden auttamiseksi, mutta on Kiinan tapauksessa nykyaikaan soveltumaton. Postikuluja ei joko ole tai ne ovat erittäin alhaisia, jolloin käytännössä Kiinan käymää verkkokauppaa subventoidaan. Postille, jonka toiminnan suomalaiset kuluttajat maksavat omissa postimaksuissaan, Kiinan kauppa aiheuttaa merkittäviä hankaluuksia.
Suomella olisikin EU-puheenjohtajuuskautensa aikana mahdollisuus nostaa tämä agendalle ja pyrkiä vaikuttamaan seuraavassa UPUn yleiskokouksessa, että Kiinaa subventoiva toiminta vähenisi. Yhdysvallat on jo harkitsemassa postiliiton yleissopimuksesta lähtemistä, mikä onkin ymmärrettävää. (Ks. https://about.bgov.com/news/new-u-s-international-postal-rates-wont-wait-trump-aide-says/)
Lisäksi vähäarvoisten tuotteiden alv:n poisto pitäisi mahtua seuraavaan hallitusohjelmaan, sillä se olisi kaikkien edun mukaista.
Olli Kotro on ehdolla Euroopan parlamenttiin keväällä 2019 perussuomalaisten listalta. Hän on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri ja on työskennellyt pitkään perussuomalaisten palveluksessa Euroopan parlamentissa ja sitä ennen ulkoasiainministeriössä. Voit seurata Olli Kotroa Twitterissä ja Facebookissa.
