Yle uutisoi, että Suomi on seuraamassa Ruotsia ja Tanskaa järjestäytyneen rikollisuuden kasvussa ja kovenemisessa. Kasvavana ongelmana ovat myös maahanmuuttajataustaiset katujengit. ”Katujengit ovat Tanskassa usein maahanmuuttajataustaisia, kun taas perinteiset liivijengit ovat kantatanskalaisempia: https://yle.fi/uutiset/3-11171797
Hyvää ei lupaa myöskään se jutussa todettu tilastollinen tosiasia, että ”Tilastojen mukaan ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajat pärjäävät paremmin kuin toisen sukupolven.”
Väkivaltaa vastustava ei voi kannattaa monikulttuuristen yhteiskuntien syntyä, jotka ovat väkivaltaisia ja epävakaita. Väkivallan ja ongelmien voi myös olettaa kärjistyvän, kun suuret ekologiset ongelmat pahenevat ja Suomikin voi ajautua elintarvikekriisiin, kuten Yle vasta uutisoi: https://yle.fi/uutiset/3-9720894
Ylen uutisessa arvotetaan kantaväestön rikollisuus maahanmuuttajajengejä merkittävämmäksi, koska talousvaikutukset ovat suuremmat. Kuitenkin nimenomaan maahanmuuttajajengit käyttävät väkivaltaa kyseisen jutunkin mukaan: ”Katujengit erottuvat muista rikollisryhmistä siinä, että ne ovat valmiita käyttämään väkivaltaa vaikka päivittäin. Muutkin jengit ovat valmiita väkivaltaan mutta eivät yhtä usein.” Tämä on tietenkin vakavinta rikollisuutta niin yksilön, yhteisöjen, kuin sitä kautta myös yhteiskunnan kannalta.
Jutussa on myös vasemmistolainen narratiivi siinä, että rikollisten maahanmuuttajajengien syntysyynä nähdään yksioikoisesti syrjäytyminen. Miksi syrjäytyneet kantanuorukaiset eivät sitten muodosta vastaavaa ongelmaa? Tämän kysymyksen vihervasemmisto haluaa jättää huomiotta. Syynä on tietenkin se, että kantaväestöllä on omat rauhanomaiset ja taiteelliset alakulttuurinsa, joihin kantaväestön syrjäytyneet uppoutuvat. Maahanmuuttajanuorten alakulttuurit taas painottuvat gangsterikulttuureihin ja korostavat yhteiskuntaa rapauttavia arvoja. Lisäksi joissakin tutkimuksissa on esitetty, että maahanmuuttajanuoriin kohdistuvat erilaiset ja usein vastakkaiset moraaliset vaatimukset näiden traditionaalisten vanhempien ja toisaalta länsimaisten yhteiskuntien tahoilta aiheuttavat moraalipohjan rapautumista.
Mitä pienempi maa on kyseessä, sitä tinkimättömämpää pitäisi olla oman maan turvallisuudesta huolehtimisen, koska maa täyttyy isompia helpommin monikulttuurisuuden lieveilmiöillä, kuten väkivallalla ja talousvaikeuksilla. Nykyinen heppatyttöhallitus on rakentamassa löysällä maahanmuuttopolitiikallaan maaperää turvattomalle Suomelle, joka tulee tällä menolla menettämään vahvuutensa, kuten juuri katuturvallisuuden, hyvät koulut ja laadukkaat julkiset palvelut.
