Nopea väestönvaihdos vaikuttaa politiikassa kaikkeen. Samoin se vaikuttaa sekä suomalaisten arkeen, että juhlaan – kuten yöelämän viettoon. Keskustelin erään miehen kanssa, jolla oli ollut vaikuttavankokoinen yökerho eräässä helsinkiläisessä kaupunginosassa. Alueella on käynnissä nopea väestönvaihdos, kuten Helsingissä yleensäkin. Lopulta väestönvaihdoksen aiheuttamat kielteiset seuraukset saivat yrittäjän pakenemaan Espooseen alueelle, jossa on erityisen vähän haittamaahanmuuttoa.
Mutta miksi ihmeessä kristillis-islamilainen hauskanpito ei tuonutkaan uutta, myönteistä säpinää alueelle? Käsitellään ensin viileämpi taloudellinen puoli asiaa. Monet itämaiden miehet juovat vettä oluen sijaan ja laskevat siten ravintoloiden tuottoja, jos heitä on asiakkaina paljon. Omistajan täytyi alkaa laskuttamaan vedestä kaksi ja puoli euroa lisääntyneen veden juonnin ja vähentyneen alkoholin kulutuksen seurauksena. Tämä vaikuttaa tietenkin kantasuomalaistenkin kukkaroon. Pelkkä veden lipitys aiheuttaa myös paineita nostaa juomien hintoja ja aloittaa pääsylippujen myynti.
Baarien omistajat joutuvat pelkäämään ainakin toisinaan asiakasrakenteen muutosta ja kantaväestön pakoa – ilmiö on tuttu alueiden segregaatiokehityksestä. Kantaväestön kaikkoaminen laskee menomestojen omistajien tuloja entisestään. Lopulta käy niin, että tekivätpä paikkojen omistajat mitä tahansa, niin tulot romahtavat ja töitä joudutaan tekemään hikipalkalla. Tämän seurauksena suomalaisomistajat korvautuvat usein ulkomaisilla omistajilla, jotka ovat valmiita halpatyöhön.
Miksi sitten kantaväestön asiakkaat kaikkosivat suurelta osin tästä yökerhosta? Tietyistä kulttuureista tulevat miehet kuulemma kähmivät naisia ja tappelivat jatkuvasti keskenään. Paikkaan jouduttiin palkkaamaan jopa viidestä eri maasta kotoisin olevat portsarit, jotta löytyisi tulkkaajia yhteenottojen selvittämiseksi. Yökerhon omistaja joutui myös olemaan usein paikalla karsiakseen ei-toivottua porukkaa sisäänpyrkijöiden joukosta.
Voin myös sanoa omasta puolestani, etten koe minulla olevan paljoakaan yhteistä yleensä haittamaahanmuuton lähtöalueilta tulevien kanssa. Arvot ovat helposti erilaiset. Me olemme vahvan individualistisia ja tulijat ovat islamilaisesta yhtenäiskulttuurista. Englantia ei jaksa vääntää kovassa metelissä, kun suomestakaan ei meinaa saada selvää, eivätkä tulokkaat sitä paitsi yleensä osaa juuri englantia. Musiikkimaku on aivan erilainen ainakin Afrikasta tulleiden kanssa, jotka ovat rytmi- eivätkä melodiakeskeisiä. Lisäksi Suomessa on nykyään niin paljon laittomia Suomen hyväksikäyttäjiä, että on suuri vaara joutua myös itse hyväksikäytetyksi. Kehitysmaasta Suomeen hakeutuneen ihmisen päämääränä on päästä laillisesti ja pysyvästi osalliseksi suomalaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta.
Ei-toivottu maahanmuutto näkyy yökerhojen elinkaaressa. Elinkaaren vaiheen tunnistaa asiakasrakenteesta. Kun tietyistä kulttuureista tulevia maahanmuuttajia on vielä vähän, paikka on elinkaarensa alkuvaiheessa, mutta kun heitä on paljon paikka on elinkaarensa lopussa. Syklit ovat melko lyhyitä ja yökerhot vaihtavat yleensä nimeä ja omistajaa muutaman vuoden välein ainakin Helsingin keskustassa. Tutkimatta kuitenkin on, että onko monikulttuurisuudella oleellista vaikutusta yökerhojen syklisyyden nopeuteen. Syklisyyteen vaikuttanee kuitenkin ensisijaisesti se, etteivät ihmiset halua maksaa hintavia pääsylippuja vuodesta toiseen samoihin yökerhoihin, kun juomatkin ovat suhteellisen arvokkaita.
Kirjoittaja on perussuomalaisten kansanedustajaehdokas Uudellamaalla sekä vahvana vaikuttajana Espoon valtuustossa ja opetus- ja varhaiskasvatuslautakunnassa. Kotisivuni löytyvät osoitteesta www.hennakajava.fi
http://www.facebook.com/Henna.Kajava.Eduskuntaan/?ref=bookmarks
