Ensinnä syvä ja lämmin osanottoni Turun terrori-iskun uhreille ja heidän omaisille. Heillä on käsittämätön surutaakka kannettavanaan. Erityisesti ajattelen sitä nuorta äitiä, joka menehtyi lapsensa nähden sekä kaikkia hänen läheisiään. Voin fyysisesti pahoin.
Haluan kiittää poliiseja ja pelastustoimia erinomaisesta toiminnasta, joka antaa meille kansalaisille turvallisuuden tunnetta, joka nyt horjuu pahasti. Se, että tekijä otettiin kiinni paikalla tekovälineen kanssa, on erittäin tärkeää jo siksi, että se lopettaa alkuunsa erilaiset spekulaatiot tekijästä ja mahdollisesta motiivista. Vältymme nyt kaikenlaisilta viattomien kansalaisten syyttelyltä sekä sometuutin täydeltä tulevista leimaavista kirjoitteluista.
Nyt odotan, millä tämä keissi puuteroidaan muuksi mitä se faktisesti on eli islamistiterroristien tappoisku. No mielenterveysongelma on aina helppo selitys, mutta muistutan, että kukaan terve ihminen ei viiltele kurkkuja auki torilla, ei aja pakulla ihmisiä hengiltä eikä räjäytä itseään väkijoukossa. Entä tämän jälkeen? Niitä verrataan muihin tappoiskuihin. Että kuka vaan suomalainenkin voi toimia näin. En ole ihan vielä valmis uskomaan, että tuntemattomien summittainen kurkkujen viiltely on turkulainen ihan normaali perjantai-illanviettotapa.
Ylen uutislähetyksen käyttämä asiantuntija terroristitutkija Malkki ei taaskaan yllättänyt. Berliinin joulutoritapauksen yhteydessä hän vähätteli iskuja vertaamalla Euroopan terrori-iskujen uhrimääriä 70-luvulla tapahtuneisiin todeten, että uhreja on nyt huomattavasti paljon vähemmän. Malkin ruumiskasamittari ontuu, koska toiseen kasaan tulee uhreja koko ajan lisää, suorastaan joka viikko jossakin Euroopan kolkassa. Nyt Malkki totesi, että Turku on taas rauhallinen ja turkulaiset voivat jatkaa perjantain viettoa kuten ovat alkujaan suunnitelleetkin. Voiko banaalimpaa toivotusta olla!
Sisäministeri Risikko kommentoi huulet sinisenä televisiossa, että ei jokaiselle ihmiselle voi laittaa poliisia perään valvomaan. Ei voikaan, mutta ennakointi ja kriittisten äänien kuunteleminen parin viime vuoden aikana olisi ollut kirjaimellisesti elintärkeää. Ja nytkin voi ryhtyä toimiin tyhjien puheiden ja kuluneiden fraasien sijaan.
Kun pakolaiskriisi ”yllätti” Euroopan tasan kaksi vuotta sitten, moni kriittinen ääni epäili sen seurauksia. Rasisti- ja natsileimoja jaettiin ja mielenosoituksia järjestettiin. Mielestäni oli nähtävissä jo tuolloin, mitkä seuraukset tulevat olemaan, kun rajojen annetaan olla auki jokaisen tulla vapaasti ilman valvontaa. Minun kritiikkini terä suuntasi maahanmuuttopolitiikkaan ja rajavalvonnan tärkeyteen, ei yksittäisiä tulijoita kohtaan.
Aivan samoin, jos minä laittaisin someen ilmoituksen, että meille voi tulla kuka vaan kyläilemään – ja sitten tulisin ryöstetyksi ja kotini tuhottaisiin! Tekisin rikosilmoituksen, niin mitähän poliisi mahtaisi sanoa? – Ei ollut viisasta, Eeva. Nyt samaa tehdään valtion tasolla ja kriittiset äänet vaimennetaan edelleen leimaamalla.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan auguuri, kun voi ennustaa, ettei tämä jää suinkaan viimeiseksi iskuksi myöskään täällä Suomessa. Ja minut voi taas leimata miksi kukin haluaa, ihan sama.
Totesin myös aika kyynisesti jokin aika sitten, että jossain kohtaa alle kymmenen uhria vaatineita iskuja ei enää jakseta uutisoida. Ihmiset turtuvat ja uutiskynnys nousee. Eilen muuten Saksassa Wuppertalissa tapahtui niinikään pari kuolonuhria vaatinut Turkua vastaava puukkohyökkäys, mistä en ole nähnyt Suomessa mainintaa.
Ja lopuksi. Pakolaisia pitää auttaa ja kaikki tänne tulleet eivät ole potentiaalisia terroristeja.
Kirjoitus on uudelleenjulkaistu Eeva Oehlandtin luvalla.
Eeva Oehlandtin blogi: Pelolle valta?
