En usko, että vasemmistolla on hyvää tarkoitusta pyrkimyksissä laajentaa esiopetus kaksivuotiseksi ja pakottaa lapset päiväkoteihin vaikka mummolakin olisi tarjolla.
Vasemmisto haluaa altistaa lapset intersektionaaliselle propagandalle mahdollisimman nuorina. Tytölle uskotellaan, että hän saattaa olla poika, koska tykkäsi väärästä lelusta. Jos vanhemmat kyseenalaistavat loukkaavan väitteen, tehdään lastensuojeluilmoitus, jossa lukee että ”äärioikeistolainen isä ja äiti vaarantavat lapsen oikeuden kasvaa turvallisessa tilassa omana itsenään”.
Sosialistisen ideologian mukaan lapset ovat valtion omaisuutta ja heidän tulisi viettää enemmän aikaa valtion virkailijoiden kuin äidin ja isän seurassa.
Vähän väliä mietityttää, oliko Marinin hallituksessa edes viitsitty lukea mitä intersektionaalinen feminismi on ennen sen julistamista Suomen viralliseksi valtionideologiaksi. Siinähän siis on valtavirtanäkemyksenä, ettei valkoinen feministi saa puhua nyt vaikkapa Iranin huivipakosta, koska tällainen puhe on kolonialisoivaa ja passivoivaa ja riistää huiviin pakotetuilta naisilta toimijuuden. Kyseessä on vaarallinen uskonlahko, ei tieteellinen tutkimussuuntaus.
Menee minunkinlaisellani korkeakoulutetulla ihmisellä yli äyräiden. Mutta miksi lapset pitää kasvattaa sisään ”dekoloniaaliseen paradigmaan” vielä kun he tuskin muistavat omaa sukunimeään tai että Suomi on valtio, jonka rahayksikkö on euro? Ja aina mahdollisimman epäilyttävien henkilöiden toimesta?
Ylläri muuten, että somaliäidit pelkäävät viedä lapsensa päiväkotiin, jotteivät lapset suomalaistu. ”Suomalaistuminen” kun tarkoittaa tässä kontekstissa, että pojalla on pimppi.
Eiköhän sekä suomalais- että somalilapsille olisi parempi viettää intersektionaalisen päiväkodin sijasta mahdollisimman paljon aikaa mummolassa, jos vain mitenkään mahdollista. Toki päiväkoteja on oltava niille perheille, joissa molemmat vanhemmat joutuvat käymään töissä ja lastenhoitokuntoista mummoa ei ole.
Afrikantähti on sanonut haluavansa kieltää sanan ”musta” käytön pimeyden vertauskuvana myös niissä konteksteissa, jotka eivät liity mitenkään Afrikkaan.
Ei, meille ei ole tullut sinua ikävä. Onko pacollista jos ei halua?
