Maahanmuuttovirasto on toiminut tarkennetun ohjeistuksen mukaan ja myöntänyt vuoden jatkolupia inhimillisistä syistä yhden vuoden luvalla maassa oleskelleille alaikäisille turvapaikanhakijoille. Toimittaja Jaana Kerolan mielestä vuosi sitten on luvattu että jatkolupa annetaan kahdeksi vuodeksi ja kritisoi nyt, että Migri ei ole pysynyt ”sovitussa linjassa”. Tämä ”linja” perustuu hänen vuosi sitten tekemäänsä haastatteluun, jossa maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosalueen johtaja Juha Similä kieltää että 17-vuotias olisi saanut vain yhden vuoden oleskeluluvan siitä syystä ettei vuoden päästä tarvitse enää pohtia lapsen oikeuksia.
14.10.2016 Aamulehdessä julkaistussa haastattelussa Similä kertoo, että vuonna 2015 ikätesti tehtiin 149 alaikäiseksi itsensä ilmoittaneelle turvapaikanhakijalle. Näistä 62 prosenttia osoittautui täysi-ikäiseksi. Haastattelussa ei mainita, että samana vuonna Suomeen tuli yksin yli 3000 alaikäistä turvapaikanhakijaa, jotka olivat yleensä 15-17-vuotiaita miehiä.
Tilapäisen oleskeluluvan saaneet henkilöt eivät täytä pakolaisstatuksen kriteereitä, heillä ei siis ole Geneven pakolaissopimuksen mukaisia edellytyksiä saada turvapaikkaa. Turvapaikan voi saada henkilö, jolla on perusteltu syy pelätä vainoa kotimaassaan tai pysyvässä asuinmaassaan. Vainon syyn tulee olla alkuperä, uskonto, kansallisuus, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuuluminen tai poliittinen mielipide.
Aamulehden artikkelissa 6.10.2017 toimittaja Kerola haastattelee maahanmuuttoviraston ylijohtaja Jaana Vuoriota. Kerolan kysymykset vaikuttavat selkeästi asenteellisilta, jopa vihamielisiltä. Toimittaja ei pysty hyväksymään, että vuoden Suomessa tilapäisellä luvalla oleskelleet henkilöt saavat jatkoluvan vain vuodeksi, jonka aikana he tulevat täysi-ikäiseksi niiden tietojen valossa jotka ovat tullessaan antaneet. Näiden hakijoiden suojeluntarve on tutkittu ja on todettu, että he eivät ole vaarassa joutua vainotuiksi kotimaassaan. Alaikäisinä heitä ei ole voitu palauttaa, jos vanhemmista ei ole tietoa.
Toimittaja Kerola vetoaa haastattelussaan Suomen nuorisolakiin, jonka mukaan ihmiset ovat nuoria 29 ikävuoteen asti ja tuen tarve nähdään kotoutumislaissa 21-vuotiaaksi saakka. ”Eikö Migri olisi voinut käyttää jo alkuvuodesta silloin käytettyä laajempaa ulkomaalaislain tulkintaa, jotta ei olisi aiheuttanut ihmisille kivuliasta elämää kielteisellä päätöksellään? Tiedän ihmisiä, jotka olivat kotoutumassa ja heiltä vedettiin täysin matto alta kielteisellä päätöksellä. He eivät ole tehneet rikoksia.” Toimittaja Kerola on saanut koko aukeaman verran tilaa painetussa Aamulehdessä 9.10. kritiikilleen maahanmuuttoviraston päätöksistä.
Suomessa on nähty lukuisia esimerkkejä näistä parempaa elintasoa tavoittelevista ”alaikäisistä” miehistä ja heidän sopeutumistahdostaan ja –kyvystään. Miksi yhteiskuntamme pitäisi laittaa valtavia summia heidän ”kotouttamiseensa”, kun heillä ei ole edes perusteita saada pakolaisasemaa? Eikö toimittajankin olisi nyt vain parempi tehdä oma työnsä hyvän journalistisen tavan mukaan ja antaa viranomaisten tehdä työnsä jotta saadaan maasta ulos sellaiset henkilöt joilla ei ole mitään perusteita tänne jäädä?
