Tilastokeskuksen mukaan Suomen syntyvyys on laskenut seitsemänä vuonna peräkkäin. Vuonna 2017 nainen synnytti keskimäärin 1,49 lasta. Vuonna 2017 syntyi 50 321 lasta. Syntyneitä oli 2 493 eli 4,7 % vähemmän kuin vuonna 2016.
Syntyvyyden lisäämiseksi ei ole tarjolla ihmekikkoja, mutta tiedetään, että taloudellinen epävarmuus vaikuttaa kielteisesti lastenhankintasuunnitelmiin.
Kun tiedämme nykyisen taloustilanteen ja ikärakenteen muutoksen, ei pidä heitellä populistisia eläkesatasia sinne ja synnytystonneja tänne, vaan päätösten tulee perustua harkintaan.
Muistettakoon, että perinteisesti suomalaiset ovat pitäneet kunnia-asianaan, että pystyvät elättämään jälkikasvunsa omalla työllään. Mutta mitä tehdä, kun lapsiperheen rahat eivät nykyään meinaa riittää?
Ratkaisuksi on ehdotettu maahanmuuttoa kolmansista maista. Maahanmuuton puolesta puhujien perustelut ovat jatkuvasti muuttuneet: Ensin piti tulla naisia ja lapsia -> tulikin nuoria miehiä, piti tietää kaikkien taustat -> Suomessa on tuhansia paperittomia joiden taustoja ei tiedetä, tulijoiden piti paikata työvoimapulaa -> luotiin sosiaalisektorille töitä veronmaksajien kustannuksella, piti saada eläkkeittemme maksajia -> saimme ikuisia eläkeläisiä entisten lisäksi jne.
Euroopan asioita seuraavat tietävät siellä tapahtuneista pakolaisten ja työvoimavajetta paikkaamaan tulleiden toisen, kolmannen ja neljännen polven (Strasbourgin puukotukset joulukuussa) maahanmuuttajataustaisten tekemistä rikoksista ja terrorismista.
Meillä ei ole enää varaa unelmoida, vaan perustaa päätöksenteko realiteetteihin. Niistä yksi on, että kantasuomalaisiin perheisiin syntyvät lapset sopeutuvat maahanmuuttajataustaisia paremmin, koska yhteiskuntamme on rakennettu suomalaisten arvojen pohjalta.
Ehdotan, että harkittaisiin lapsiperheiden nykyisten etujen lisäksi seuraavanlaisia tukemisen vaihtoehtoja:
Synnyttäneiden naisten työtulosta ja eläkkeestä suoritetut veronalennukset voisivat mennä jotenkin näin: Yhdestä lapsesta 2 % yksikön veronalennus, kahdesta 4%, kolmesta 6 % jne. Jos vaikka veroprosentti on 20, ja jos bruttopalkka olisi vaikka 2600 €/kk, niin kahden lapsen antama veronalennus olisi 2600 – 520 + 104 (joka siis tulisi veronalennuksena takaisin), eli lopullisen veron määrä olisi 416 euroa.
Toisena vaihtoehtona voisi olla lisäkerroin työeläkeosuuteen synnyttäneille äideille. Jos synnyttää yhden lapsen, saisi työeläkkeen esim. 1,1 -kertaisena. Synnyttäessä kaksi, saisi työeläkkeen 1,2 -kertaisena jne. On oleellista, että tämä kertoimen osuus tulisi lisätä kokonaiseläkkeeseen kansaneläkkeen perusosaa pienentämättä.
Nämä prosentit ja luvut ovat suuntaa antavia, mutta tällaisia synnytysbonuksia tulisi valtionhallinnossa miettiä. Uskon, että lasten syntyvyyden lisäämiseen voisi verotuksen laskemisen ja/tai työeläkkeen nostamisen kautta vaikuttaa.
Jenni Lastuvuori, Pornaisten kunnanvaltuutettu (ps.) ja eduskuntavaaliehdokas 2019 vaaleissa Uudellamaalla. https://jennilastuvuori.wordpress.com/